Loma loppuu

… ja kiirettä pitää. Pitää ehtiä vielä Somerniemelle, kampaajalle ja Äitiä katsomaan. Ja nauttia kesäisestä Helsingistä.

Tänään vein koiran kahden korttelin päähän HauMau-eläinlääkäriasemalle hammaskiven poistoon. En tiennyt että koirillekin tulee sellaista vaivaa. Kuten aina, Josie piti kantaa eläinlääkäriaseman ovesta sisään ja kuten aina, Josie sai itsensä niin litteäksi että melkein ryömi oven ali ulos ja karkuun. Siihen hätään ehti eläinlääkäri antamaan nukutuspiikin. Vielä koira yritti raapia ovea auki mutta nukahti kesken kaiken.

Kahden tunnin kuluttua hain hammashoidetun koirani. Sanoivat kyllä että on se vielä aika humalassa ja kävelykin horjahtelevaa. Eihän se pysynyt pystyssä ollenkaan. Täysin tokkuraisena se silti yritti ryömiä sen saman ulko-oven ali karkuun. Kannoin koiran kotiin. Yritin hymyillä iloisesti koko matkan ajan koska Josie näytti aivan kuolleelta. Pää retkotti hervottomana, silmät oli kiinni ja koivet sojotti suorana. Ihmiset katsoivat minua jotenkin myötätuntoisesti.

Jätin toipuvan koiran kotiin, riensin Postitalon kirjastoon ja Kamppiin ja takaisin kotiin. Antti oli juuri herännyt kello 14.30. Koira samoin. Pia tuli töistä kotiin ja lähdimme lounaalle Tin Tin Tangoon, jossa en ollut aikaisemmin käynyt. Kiva aamiais- ja lounas- ja kahvipaikka Töölöntorilla.

Nyt laitan tietokoneen kiinni ja hurautamme Pian ja koiran kanssa mökille. Huomenna menemme ratsastustunnille ja sen jälkeen voi vielä nauttia vuorokauden verran Helsingin humusta ennekuin Suomi-loma loppuu.