torstai 30. elokuuta 2012
Purjehduslomaa täydennetty
Täydensin aikaisempaa Purjehdusloma 2012 blogia. Kirjoitin, mitä satuin näin pitkän ajan kuluttua muistamaan. Faktat ovat kyllä aika kohdallaan, ne perustuvat valokuviin ja SpostTrackerin tietoihin.
Karmaa ja hyttysloukkuja
Anantha kertoi tilanneensa samanlaisen hyttysloukun kuin minkä Victor oli ostanut Kiinasta. Minä heitin siihen kommenttina, että eikö hyttysten murhaamisesta tule pahaa karmaa. Puhe kääntyi siitä uskontoihin Ananthan kysellessä eikö kristinuskossa ole ollenkaan karman ja uudelleensyntymisen käsitettä. Siinä jutellessa ymmärsin taas miten suuri vaikutus hindulaisuudella on siihen millainen Intia on. Ja miksi kristillisestä kulttuurista tulevan on niin vaikea ymmärtää sitä.
Ennen Intiaan muuttamista en ymmärtänyt miten suuri vaikutus kristinuskolla on meidän ajatteluumme ja arvomaailmaamme. Meidän arvomme pohjautuvat pitkälti kymmeneen käskyyn ja muihin Raamatun - etenkin Uuden testamentin - opetuksiin. Myös meidän, jotka emme ole edes koskaan lukeneet koko kirjaa. Aikaisemmi en tullut ajatelleeksi esimerkiksi, että käsitys ihmisten välisestä yhdenvertaisuudesta perustuisi kristinuskoon, ajattelin että se on yleismaailmallinen ihmiskäsitys. Kuitenkin se on suorastaan ristiriidassa hindulaisuuden kanssa.
Sielunvaellus on yksi hindulaisuuden keskeisiä oppeja. Kaikissa elävissä olennoissa on sielu, joka kuoleman jälkeen syntyy uudelleen. Jos on eletty hyvä elämä, hankittu hyvää karmaa, sielu syntyy korkeampiarvoisena eliönä; jos on eletty huonosti, niin alempiarvoisena. Ylempikastinen ihminen on oikeasti parempi kuin alempikastinen, sillä hän on elänyt paremman aikaisemman elämän. Ei ole siis kyse onnesta eikä siitä, että esi-isät olisivat tehneet jotain, vaan jokainen on itse ansainnut asemansa.
Tällä omiin ansioihin perustuvassa arvojärjestyksellä on paljon vaikutuksia yhteiskuntaan. Hyväntekeväisyydestä saa hyvää karmaa, joten sitä kannattaa harjoittaa jopa itsekkäistä perusteista. Samoin palveluskuntaa kannattaa kohdella hyvin. Ja päin vastoin, palvelijoitten ei kannata varastaa isänniltään jos haluavat seuraavassa elämässä parempaan asemaan. Mutta ennenkaikkea, kumpikaan ei elättele kuvitelmaa samanarvoisuudesta. Ylempiarvoinen tietää olevansa parempi ja alempirvoinen olevansa huonompi ihminen, ja nyt eletty elämä ratkaisee onko järjestys seuraavassakin sama.
Moni ihmettelee, miten on mahdollista, että Intiassa säilyy yhteiskuntarauha huolimatta äärimmäisestä eriarvoisuudesta. Selitys on hindulaisuudessa. Jokainen on ansainnut paikkansa, huono-osaisinkin.
Ennen Intiaan muuttamista en ymmärtänyt miten suuri vaikutus kristinuskolla on meidän ajatteluumme ja arvomaailmaamme. Meidän arvomme pohjautuvat pitkälti kymmeneen käskyyn ja muihin Raamatun - etenkin Uuden testamentin - opetuksiin. Myös meidän, jotka emme ole edes koskaan lukeneet koko kirjaa. Aikaisemmi en tullut ajatelleeksi esimerkiksi, että käsitys ihmisten välisestä yhdenvertaisuudesta perustuisi kristinuskoon, ajattelin että se on yleismaailmallinen ihmiskäsitys. Kuitenkin se on suorastaan ristiriidassa hindulaisuuden kanssa.
Sielunvaellus on yksi hindulaisuuden keskeisiä oppeja. Kaikissa elävissä olennoissa on sielu, joka kuoleman jälkeen syntyy uudelleen. Jos on eletty hyvä elämä, hankittu hyvää karmaa, sielu syntyy korkeampiarvoisena eliönä; jos on eletty huonosti, niin alempiarvoisena. Ylempikastinen ihminen on oikeasti parempi kuin alempikastinen, sillä hän on elänyt paremman aikaisemman elämän. Ei ole siis kyse onnesta eikä siitä, että esi-isät olisivat tehneet jotain, vaan jokainen on itse ansainnut asemansa.
Tällä omiin ansioihin perustuvassa arvojärjestyksellä on paljon vaikutuksia yhteiskuntaan. Hyväntekeväisyydestä saa hyvää karmaa, joten sitä kannattaa harjoittaa jopa itsekkäistä perusteista. Samoin palveluskuntaa kannattaa kohdella hyvin. Ja päin vastoin, palvelijoitten ei kannata varastaa isänniltään jos haluavat seuraavassa elämässä parempaan asemaan. Mutta ennenkaikkea, kumpikaan ei elättele kuvitelmaa samanarvoisuudesta. Ylempiarvoinen tietää olevansa parempi ja alempirvoinen olevansa huonompi ihminen, ja nyt eletty elämä ratkaisee onko järjestys seuraavassakin sama.
Moni ihmettelee, miten on mahdollista, että Intiassa säilyy yhteiskuntarauha huolimatta äärimmäisestä eriarvoisuudesta. Selitys on hindulaisuudessa. Jokainen on ansainnut paikkansa, huono-osaisinkin.
lauantai 11. elokuuta 2012
Purjehdusloma 2012
Valitettavasti emme pitäneet tänäkään vuonna blogikirjaa - varsinainen matkakertomus pitää lukea ihan perinteellisestä lokikirjasta. Alla muistinvaraisesti edes jotain.
Sunnuntai, 29.7.2012; Turku - Härjänmaankari
Pirkko vei Pian ja Mikon Turkuun, jonne Ilkka ja Riikka olivat purjehtineet lauantaina. Käytiin kaupassa ja syötiin vierassataman ravintolassa.
Irti 17:30 ja 3½ tunnin moottoriajon jälkeen Härjanmaankarilla. Iltatee. Lapset saunaan.
Maanantai, 30.7.2012; Härjänmaankari - Karhunmöljä
Irti 11:35. Koneella Keistiön kaupalle, joka osoittautui pettymykseksi - kesäkausi on näköjään päättynyt.
Jatkettiin virsikirja-ajona. Yhteensä vajaa 6 tuntia liikkeellä. Perillä grillattiin Turun lihat ja syötiin suomalaista sisua osoittaen rannalla. Lapset saunaan.
Tiistai, 31.7.2012; Karhunmöljä - Uusikaupunki
Irti 11:00. Ajettiin koneella Leisuntin kapeikon kautta, mistä Riikka ei tykännyt yhtään (Merikarhukirjan mukaan siinä on 1.6 metriä vettä ja Merionin syväys on 1.75).
Uusikaupunki 14:45. Ennakko-odotusten (paitsi Mikon) vastaisesti kaupunki todettiin hienoksi. Riikka ei ollut koskaan ollut siellä ja me muutkin viimeksi muistaakseni 1994. Pitkällä kävelyllä, nähtiin hieno vanha kirkko lähellä venesatamaa, Suomen varmaan hienoin työttömien talo ja Bonk-museo. Käytiin syömässä ravintola Suoalaspuarissa, jonka ruoka oli selvästi autenttista eli suolaista.
Keskiviikko, 1.8.2012; Uusikaupunki - Irisholm
Riikka ja Ilkka lähtivät bussilla Turun kautta kohti Helsinkiä. Tällä kertaa ei unohdettu Gammeldanskeja ennen veneeltä lähtöä. Pia ja Mikko
irti 12:20 kohti Irisholmia, jonne kesti 7 tuntia.
Torstai, 2.8.2012; Irisholm - Espskär
Kiivettiin Irisholmin kalliolle katsomaan viikinkimuistomerkkiä. Pia väitti, ettei olisi ollut siellä aikaisemmin perustellen sillä, että laaksojen ryteiköt olivat liian läpipääsemättömiä (totta, että siellä ei ollut minkäänlaisia polkuja - Merikarhut eivät taida nykyään harrastaa muuta hyötyliikuntaa kuin talkootöitä?) ja kalliot liian jyrkkiä. Lokikirjan todistuksen mukaan kiivettiin kyllä sinne vuonna 1995, jolloin Mikko purjehti yksinhuoltajana kolmen lapsen kanssa. Jos sitä nyt voi kutsua yksinhuoltajuudeksi kun Antti teki (omien lokikirjamerkintöjensä mukaan) kaikki ateriat.
Irti 15:50, matkaa alle 2 tuntia. Espskärissä on kansainväliset standardit täyttävä lasten leikkipaikka.
Perjantai, 3.8.2012; Espskär - Nauvo
Irti 10:10, koneajoa puolisateisessa ilmassa. Perillä vähän yhden jälkeen paitsi, että jouduttiin kiertelemään ja lopulta odottamaan paikan vapautumista (kesäkausi ei olekaan loppu koko saaristossa!). Aikaa meni erityisesi siksi, että partiolaiset mokailivat ison veneensä kanssa antaen puolen tunnin ajan viihdykettä yrittäessään lähteä. Ilmeisesti paikassa oli jotain noiduttua, sillä myös Mikko onnistui mokaamaan saaden naapurivaneen poijukettingin peräsimen ja kölin väliin. Rannallaolijoitten harmiksi siitä selvittiin parissa minuutissa. Tämä ja Turun rantautuminen olivatkin ainoat, jotka Mikko teki - muuten Pia oli koko reissun kipparina.
Syötiin mahtavan hyvät ja tarpeeksi raa'aksi paistetut korvapuustit rannan kuppilassa. Illalla, veneessä syödyn graavikala-aterian jälkeen, yritettiin uudestaan samaan paikkaan, mutta se oli harmiksemme mennyt juuri kiinni. Käveltiin Martan kievariin, joka oli idyllinen, mutta ei vetänyt pullien suhteen vertoja rannan paikalle.
Lauantai, 4.8.2012; Nauvo - Stormälö - Turku
Irti 8:30 Pirkon soitettua, että hän on lähtenyt autolla Helsingistä. Ehdittiin vajaassa kahdessa tunnissa Airiston matkailuhotellin satamaan juuri ajoissa ennen Pirkon ja Josien tuloa. Syötiin lounas paikan ravintolassa ja Pia lähti Josien kanssa Helsinkiin, jonne Mike oli tulossa myöhään illalla.
Pirkko purjehtimaan ensimmäistä kertaa moneen vuoteen! Irti 14:20 kohti Turun vierasvenesatamaa, jonne matkaa oli vajaa kolme tuntia.
Käytiin monessa paikassa siiderillä ja pihveillä Stefan's Steakhousessa lähellä vierasvenesatamaa. Voidaan suositella.
Sunnuntai, 5.8.2012; Turku
Vietettiin leppoisa turistipäivä Turussa. Ei ehditty yhteenkään nähtävyyteen. Ehkä toisen kerran paremmalla ajalla.
Maanantai, 6.8.2012; Turku - Lillholmen
Pia ja Mike, ja Antti ja Katja tulivat klo 13 junalla. Käytiin lounaalla samassa venesataman ravintolassa kuin Riikan ja Ilkan kanssa; tavattiin Nico ja tytär siellä. Lounaan jälkeen lapset kävivät katsomassa Turun nähtävyyksiä. 18:00 irti. 4½ tunnin koneajon jälkeen Lillholmen, jossa iltatee.
Tiistai, 7.8.2012; Lillholmen - Nauvo - Kifskär
10:20 irti. Antin kurkkukipu pahenee ja päätettiinkin mennä Nauvoon. Jännitettiin pääseekö Antti tällä kertaa terkkariin kun ei päässyt viimeksi vuonna 1995. Pääsi. Eikä kurkusta löytynyt mitään sen kummempaa. Apteekista rohtoja ja rannan kuppilasta niitä kuuluisia korvapuusteja ja
13:30 uudestaan irti kohti Kifskäriä, jonne kesti kuutisen tuntia. Lapset saunaan.
Keskiviikko, 8.8.2012; Kifskär - Hanko - Matgrufvan
11:45 irti ja vauhdikasta purjehtimista mukavassa myötätuulessa ja aurinkoisessa säässä Hangö Västran yli. Oltiin kaikki iloisia, että Katja sai edes yhden kerran kokea, ettei purjehtiminen ole aina sadetta ja kylmää ja niin keikkuvaa, että tulee paha olo. 3h 20 min.
Antin olo ei ole yhtään parantunut ja A ja Katja lähtivät (perinteisen Hanko Sushissa syödyn lounaan jälkeen) junalla kohti Helsinkiä. Me muut
17:40 irti sdamassa mukavassa myötätuulessa kohti Matgrufvania, jonne matkaa oli samat 3 h 20 min.
Lapset saunaan.
Torstai, 9.8.2012; Matgrufvan - Jussarö - Skrubbö
10:40 irti; Jussarö 11:45. Pitkällä kävelyllä (Pirkko luuli, että eksyttiin) katsomassa hylätty kaivos, autiot parakit, jätekivellä täytetyt merenlahdet. Syötiin mansikoita, vadelmia ja mustikoita. Käytiin kahvilassa, jossa oli hyvät rasvassa pasitetut munkkipossut.
13:40 irti ja kuuden tunninkoneajo Skrubbikseen. Lapset saunaan.
Perjantai, 10.8.2012; Skrubbö - Haukilahti
13:00 irti. Kryssattiin Kytölle saakka, jolloin Pirkon kärsivällisyys ei enää riittänyt, alkoi olla aika päästä pois veneestä. Loppumatka koneella. Haukilahdessa hmeteltiin mikä mahtaa olla oikea venepaikka ja valittiin lopulta yksi (en kyllä tiedä edelleenkään onko se oikea, sillä seuran venepaikkakartat ja todellisuus eivät tänäkään vuonna ole yhtenevät). Perillä 16:40
Gammeldanskit ja loman tämä osuus oli loppu.
Purjehdusloman reitti:
Purjehdus 2012 at EveryTrail
Tästä linkistä pääsee koko ruudun versioon.
Kuvia löytyy tästä. Ja kukin päivämatka nopeustietoineen SportsTrackerista.
Sunnuntai, 29.7.2012; Turku - Härjänmaankari
Pirkko vei Pian ja Mikon Turkuun, jonne Ilkka ja Riikka olivat purjehtineet lauantaina. Käytiin kaupassa ja syötiin vierassataman ravintolassa.
Irti 17:30 ja 3½ tunnin moottoriajon jälkeen Härjanmaankarilla. Iltatee. Lapset saunaan.
Maanantai, 30.7.2012; Härjänmaankari - Karhunmöljä
Irti 11:35. Koneella Keistiön kaupalle, joka osoittautui pettymykseksi - kesäkausi on näköjään päättynyt.
Jatkettiin virsikirja-ajona. Yhteensä vajaa 6 tuntia liikkeellä. Perillä grillattiin Turun lihat ja syötiin suomalaista sisua osoittaen rannalla. Lapset saunaan.
Tiistai, 31.7.2012; Karhunmöljä - Uusikaupunki
Irti 11:00. Ajettiin koneella Leisuntin kapeikon kautta, mistä Riikka ei tykännyt yhtään (Merikarhukirjan mukaan siinä on 1.6 metriä vettä ja Merionin syväys on 1.75).
Uusikaupunki 14:45. Ennakko-odotusten (paitsi Mikon) vastaisesti kaupunki todettiin hienoksi. Riikka ei ollut koskaan ollut siellä ja me muutkin viimeksi muistaakseni 1994. Pitkällä kävelyllä, nähtiin hieno vanha kirkko lähellä venesatamaa, Suomen varmaan hienoin työttömien talo ja Bonk-museo. Käytiin syömässä ravintola Suoalaspuarissa, jonka ruoka oli selvästi autenttista eli suolaista.
Keskiviikko, 1.8.2012; Uusikaupunki - Irisholm
Riikka ja Ilkka lähtivät bussilla Turun kautta kohti Helsinkiä. Tällä kertaa ei unohdettu Gammeldanskeja ennen veneeltä lähtöä. Pia ja Mikko
irti 12:20 kohti Irisholmia, jonne kesti 7 tuntia.
Torstai, 2.8.2012; Irisholm - Espskär
Kiivettiin Irisholmin kalliolle katsomaan viikinkimuistomerkkiä. Pia väitti, ettei olisi ollut siellä aikaisemmin perustellen sillä, että laaksojen ryteiköt olivat liian läpipääsemättömiä (totta, että siellä ei ollut minkäänlaisia polkuja - Merikarhut eivät taida nykyään harrastaa muuta hyötyliikuntaa kuin talkootöitä?) ja kalliot liian jyrkkiä. Lokikirjan todistuksen mukaan kiivettiin kyllä sinne vuonna 1995, jolloin Mikko purjehti yksinhuoltajana kolmen lapsen kanssa. Jos sitä nyt voi kutsua yksinhuoltajuudeksi kun Antti teki (omien lokikirjamerkintöjensä mukaan) kaikki ateriat.
Irti 15:50, matkaa alle 2 tuntia. Espskärissä on kansainväliset standardit täyttävä lasten leikkipaikka.
Perjantai, 3.8.2012; Espskär - Nauvo
Irti 10:10, koneajoa puolisateisessa ilmassa. Perillä vähän yhden jälkeen paitsi, että jouduttiin kiertelemään ja lopulta odottamaan paikan vapautumista (kesäkausi ei olekaan loppu koko saaristossa!). Aikaa meni erityisesi siksi, että partiolaiset mokailivat ison veneensä kanssa antaen puolen tunnin ajan viihdykettä yrittäessään lähteä. Ilmeisesti paikassa oli jotain noiduttua, sillä myös Mikko onnistui mokaamaan saaden naapurivaneen poijukettingin peräsimen ja kölin väliin. Rannallaolijoitten harmiksi siitä selvittiin parissa minuutissa. Tämä ja Turun rantautuminen olivatkin ainoat, jotka Mikko teki - muuten Pia oli koko reissun kipparina.
Syötiin mahtavan hyvät ja tarpeeksi raa'aksi paistetut korvapuustit rannan kuppilassa. Illalla, veneessä syödyn graavikala-aterian jälkeen, yritettiin uudestaan samaan paikkaan, mutta se oli harmiksemme mennyt juuri kiinni. Käveltiin Martan kievariin, joka oli idyllinen, mutta ei vetänyt pullien suhteen vertoja rannan paikalle.
Lauantai, 4.8.2012; Nauvo - Stormälö - Turku
Irti 8:30 Pirkon soitettua, että hän on lähtenyt autolla Helsingistä. Ehdittiin vajaassa kahdessa tunnissa Airiston matkailuhotellin satamaan juuri ajoissa ennen Pirkon ja Josien tuloa. Syötiin lounas paikan ravintolassa ja Pia lähti Josien kanssa Helsinkiin, jonne Mike oli tulossa myöhään illalla.
Pirkko purjehtimaan ensimmäistä kertaa moneen vuoteen! Irti 14:20 kohti Turun vierasvenesatamaa, jonne matkaa oli vajaa kolme tuntia.
Käytiin monessa paikassa siiderillä ja pihveillä Stefan's Steakhousessa lähellä vierasvenesatamaa. Voidaan suositella.
Sunnuntai, 5.8.2012; Turku
Vietettiin leppoisa turistipäivä Turussa. Ei ehditty yhteenkään nähtävyyteen. Ehkä toisen kerran paremmalla ajalla.
Maanantai, 6.8.2012; Turku - Lillholmen
Pia ja Mike, ja Antti ja Katja tulivat klo 13 junalla. Käytiin lounaalla samassa venesataman ravintolassa kuin Riikan ja Ilkan kanssa; tavattiin Nico ja tytär siellä. Lounaan jälkeen lapset kävivät katsomassa Turun nähtävyyksiä. 18:00 irti. 4½ tunnin koneajon jälkeen Lillholmen, jossa iltatee.
Tiistai, 7.8.2012; Lillholmen - Nauvo - Kifskär
10:20 irti. Antin kurkkukipu pahenee ja päätettiinkin mennä Nauvoon. Jännitettiin pääseekö Antti tällä kertaa terkkariin kun ei päässyt viimeksi vuonna 1995. Pääsi. Eikä kurkusta löytynyt mitään sen kummempaa. Apteekista rohtoja ja rannan kuppilasta niitä kuuluisia korvapuusteja ja
13:30 uudestaan irti kohti Kifskäriä, jonne kesti kuutisen tuntia. Lapset saunaan.
Keskiviikko, 8.8.2012; Kifskär - Hanko - Matgrufvan
11:45 irti ja vauhdikasta purjehtimista mukavassa myötätuulessa ja aurinkoisessa säässä Hangö Västran yli. Oltiin kaikki iloisia, että Katja sai edes yhden kerran kokea, ettei purjehtiminen ole aina sadetta ja kylmää ja niin keikkuvaa, että tulee paha olo. 3h 20 min.
Antin olo ei ole yhtään parantunut ja A ja Katja lähtivät (perinteisen Hanko Sushissa syödyn lounaan jälkeen) junalla kohti Helsinkiä. Me muut
17:40 irti sdamassa mukavassa myötätuulessa kohti Matgrufvania, jonne matkaa oli samat 3 h 20 min.
Lapset saunaan.
Torstai, 9.8.2012; Matgrufvan - Jussarö - Skrubbö
10:40 irti; Jussarö 11:45. Pitkällä kävelyllä (Pirkko luuli, että eksyttiin) katsomassa hylätty kaivos, autiot parakit, jätekivellä täytetyt merenlahdet. Syötiin mansikoita, vadelmia ja mustikoita. Käytiin kahvilassa, jossa oli hyvät rasvassa pasitetut munkkipossut.
13:40 irti ja kuuden tunninkoneajo Skrubbikseen. Lapset saunaan.
Perjantai, 10.8.2012; Skrubbö - Haukilahti
13:00 irti. Kryssattiin Kytölle saakka, jolloin Pirkon kärsivällisyys ei enää riittänyt, alkoi olla aika päästä pois veneestä. Loppumatka koneella. Haukilahdessa hmeteltiin mikä mahtaa olla oikea venepaikka ja valittiin lopulta yksi (en kyllä tiedä edelleenkään onko se oikea, sillä seuran venepaikkakartat ja todellisuus eivät tänäkään vuonna ole yhtenevät). Perillä 16:40
Gammeldanskit ja loman tämä osuus oli loppu.
Purjehdusloman reitti:
Purjehdus 2012 at EveryTrail
Tästä linkistä pääsee koko ruudun versioon.
Kuvia löytyy tästä. Ja kukin päivämatka nopeustietoineen SportsTrackerista.
lauantai 21. heinäkuuta 2012
Se lentokenttä Chennaissa
Jännä eksoottinen piirre Chennain lentokentässä on vastaanottajat. Kun matkaaja on selvittänyt immigraation, läpivalaissut lentokoneessa olleet - jo koneeseen mennessä tutkitut käsipakaasinsa -(intialainen erikoisuus), saanut matkatavarat, antanut tullille allekirjoittamansa lipukkeen ja päässyt sen läpi, alkaa pitkä matka. Käytävää on noin kilometrin verran ja ulkopuolella näkee satoja nenä lasiseinään kiinni nojaavia innokkaita vastaanottajia. Kulkuväylä kapenee joten turistit ja kotiinpalaajat ahtautuvat pakaasiensa kanssa yhä ahtaampaan väylään kunnes kapoinen ulosmenoportti vihdoin avautuu eteen.
Ulosmenoportin ulkopuolelle ei vastaanottajilla ole asiaa, mutta kuten usein Intiassa, säännöt ovat eri asia kuin käytäntö. Intialaisilla on aina koko perhe kotiinpalaajaa vastassa ja "perhe" käsitetään kuten Suomessa "laajennettu suku". Sitä tullaan kymmenellä autorikshalla tai bussilla kaivattua omaista vastaan. Kaikki suvut tungeksivat heti portin takana niin että ihan oikeasti, yhtään liioittelematta, vedän toisella kädellä kapsekkiani ja toisella hätistän ihmisiä ympäriltäni kuin kärpäsiä saadakseni raivattua polun jota pitkin pääsen väentungoksen läpi autoomme.
Tamilin ja intialaisaksenttisen englannin kakofonia soi korvissa. Naisten hiuksissa olevat voimakkaasti tuoksuvat jasmiininkukat eivät koskaan peitä ikuista intialaista hien hajua. Kirjavan värikkäät sarit, psykedeelisin kuvioin koristellut salwar kameezit ja kimaltavien kultakorujen määrä vastaanottajien yllä aiheuttaa tottumattomalle tulijalle migreenin.
Tietää tulleensa toiseen maailmaan. En tiedä voiko uusi terminaali ikinä muuttaa tätä.
Life is good
Kun loppusuora avautuu, sitä jaksaa kummasti. Enää viikko ja sitten - hyvästi Mustijoki, Mäntsälä ja Pornainen! Olen kaikesta huolimatta viihtynyt Pornaisissa, pidän henkilökunnasta ja potilaista. Meillä on ollut ihan uskomattoman hauskaa siellä mutta en usko koskaan elämässäni olleeni jatkuvasti, päivästä toiseen, niin lopen väsynyt kuin koko tämän vuoden olen ollut.
Nyt on auvoinen olo. Lähdin töistä niin että Pia pelästyi "miten sä äiti olet jo nyt kotona" kun olin hieman ennen neljää perjaintai-iltapäivällä Töölössä. Yksi vuoden harvoista päivistä etten tehnyt ylitöitä! Jo aamu oli kuin Johnny Liebkindin laulu "voiko ihanammin päivän enää alkaa". Aurinko paistoi, Lahdentiellä ei ollut ruuhkaa, Radio Vegan nuoret suomenruotsalaiset juontajapojat olivat sympaattisen iloisia viikonlopun odotuksessaan ja soittivat kivaa musiikkia. Mäntsälään kääntyessä soi Village People'n klassikko "Y.M.C.A" joka sai minut nauramaan ääneen, väänsin volyymit maksimiin ja lauloin mukana "young man ... it's fun to stay at Y.M.C.A".
Iltapäivällä kävimme Pian kanssa Ison Omenan ostarissa muistelemassa Espoon aikoja, juomassa kahvit ja Alkossa täydentämässä tyhjää viinikaappiamme. Kävin pikaisesti kotona pakkaamassa ja iltayhdeksän jälkeen ajoin suoraan kohti auringonlaskua mökille, menin uimaan, järvi oli tyyni, ilta vielä lämmin, vesi raikasta, oli hiljaista ja kaunista. Kiersin koiran kanssa tilukset, poimin kimpun kesäkukkia joita on yhtäkkiä jostain taas tullut, istuin puutarhakeinuun ja olin täydellisen onnellinen. On kesä, viikon päästä alkaa loma, Mikko tulee Suomeen, Pian Michael tulee Suomeen. Syksyyn ja talveen on vielä pitkä aika. On kesä, kukkia ja järvi.
Nyt on auvoinen olo. Lähdin töistä niin että Pia pelästyi "miten sä äiti olet jo nyt kotona" kun olin hieman ennen neljää perjaintai-iltapäivällä Töölössä. Yksi vuoden harvoista päivistä etten tehnyt ylitöitä! Jo aamu oli kuin Johnny Liebkindin laulu "voiko ihanammin päivän enää alkaa". Aurinko paistoi, Lahdentiellä ei ollut ruuhkaa, Radio Vegan nuoret suomenruotsalaiset juontajapojat olivat sympaattisen iloisia viikonlopun odotuksessaan ja soittivat kivaa musiikkia. Mäntsälään kääntyessä soi Village People'n klassikko "Y.M.C.A" joka sai minut nauramaan ääneen, väänsin volyymit maksimiin ja lauloin mukana "young man ... it's fun to stay at Y.M.C.A".
Iltapäivällä kävimme Pian kanssa Ison Omenan ostarissa muistelemassa Espoon aikoja, juomassa kahvit ja Alkossa täydentämässä tyhjää viinikaappiamme. Kävin pikaisesti kotona pakkaamassa ja iltayhdeksän jälkeen ajoin suoraan kohti auringonlaskua mökille, menin uimaan, järvi oli tyyni, ilta vielä lämmin, vesi raikasta, oli hiljaista ja kaunista. Kiersin koiran kanssa tilukset, poimin kimpun kesäkukkia joita on yhtäkkiä jostain taas tullut, istuin puutarhakeinuun ja olin täydellisen onnellinen. On kesä, viikon päästä alkaa loma, Mikko tulee Suomeen, Pian Michael tulee Suomeen. Syksyyn ja talveen on vielä pitkä aika. On kesä, kukkia ja järvi.
torstai 19. heinäkuuta 2012
Paranee kuin pyy pivossa
The Hindun artikkeli 9.4.2012 ”Chennain lentokentällä pitkä matka” kertoi oikeastaan
kaiken Chennain lentokentän nykytilasta. Viimeisimmässä Aasian lentokenttien
palvelulaadun arvioinnissa Chennain lentokenttä pääsi sijalle 153 tutkimuksessa
mukanaolleista 156 lentokentästä.
Chennain
lentokentän uudistamiseen on siis aihetta. Kolmivuotinen uudistamisprojekti
aloitettiin vuonna 2008, ennenkuin minä muutin Chennaihin. En usko, että pääsen
käyttämään uutta uljasta(?) kenttää ennen lähtöäni. Alussa oli tietysti
intialaiseen tapaan normaaleja vaikeuksia esimerkiksi maanlunastusten kanssa, mutta ei homma mene ihan
putkeen edes projektin loppusuoralla. Tämän vuoden uutisten kohokohtia:
- Tammikuussa, kuukautta ennen suunniteltua käyttöönottoa Airport Authority of India huomasi, että hissit, sähköjärjestelmät, paloturvallisuus ym vaativat viranomaistarkastuksia, joiden arvioitiin kestävän vähintään kolme kuukautta. Eli uudet kotimaan ja ulkomaan terminaalit valmistuvat huhtikuussa.
- Sähköt piti saada joulukuussa mutta saatiinkin vasta maaliskuussa (tätä ei ilmeisesti oltu huomattu silloin tammikuussa), lykkää valmistumisen kesäkuun alkuun.
- Toukokuussa vahvistettiin, että laitos vihitään käyttöön kesäkuun puolivälissä.
- Kesäkuun alussa lehdissä ihmetellään miten terminaalit voidaan ottaa käyttöön heinäkuussa kun palveluntarjoajista ei ole tietoakaan. Asiantuntijoitten mukaan sopimusten tekemisen jälkeen kestäisi ainakin 6 kuukautta saada ravintoloitten ym laitteet asennettua. AAI ei ole huolissaan ”heitämme sisään jotain peruspalveluja ja lisäämme loput myöhemmin”.
- Pari viikkoa myöhemmin lentokenttäjohtaja kertoo, ettei palveluntarjoajien kilpailutusta ole vielä järjestetty. Ei kiirettä, sillä käytämme elektronista kilpailutusta. Kun se on tehty, palveluntajoajat saavat kaiken valmiiksi kuukaudessa.
- Kesäkuun lopussa lentoyhtiöt kieltäytyvät kotimaan terminaalin koekäytöstä koska ”mitä järkeä olisi kokeilla terminaalia, jossa ei ole ravintoloita, loungeja, matkustajasiltoja eikä matkatavaroitten hallintajärjestelmää”. Palveluntarjoajien kilpailutusta ei ole vielä aloitettu.
- Heinäkuun puolivälissä kerrotaan, että kotimaan terminaalin matkustajasillat saapuivat pari päivää sitten Chennain satamaan. Oletetaan, että ne saadaan lentokentälle asti viikossa (yhteensä siis yhdeksän päivää, eli keskinopeudeksi tulee 0.14 km/h). Valmistajan asentajat odottelevat kentällä pääsevänsä asennustöihin, jotka tulevat kestämään kuukauden.
- Tänään kerrottiin, että kotimaan terminaali avataan 15.8 jälkeen, kunhan pääministeri Singhin ja Chief Minister Jayalalithaan kalenterista löytyy sopiva rako. Ravintola ym-palvelut järjestetään jollain väliaikaisratkaisuilla. Pysyvät sitten joskus myöhemmin.
- Näyttää siltä, että jos kaikki menee putkeen, kotimaan terminaali saatetaan siis ottaa käyttöön syyskuun alussa. Ulkomaan terminaali ensi vuoden alussa.
Ehkä terminaalit
eivät tule koskaan aivan valmiiksi ja ehkä niihin ei saada koskaan kunnon
ruokapaikkoja tai kunnollisia loungeja, mutta voin ainakin yhtyä The Hindun toiveeseen ”toivottavasti
edes vessat löyhkäävät jatkossa vähemmän”.
PS. Chennain lentokenttä sai vuonna 2001 ensimmäisenä lentokenttänä Intiassa ISO 9001-2000 sertifioinnin laatujärjestelmälleen.
PS. Chennain lentokenttä sai vuonna 2001 ensimmäisenä lentokenttänä Intiassa ISO 9001-2000 sertifioinnin laatujärjestelmälleen.
Ennen ja jälkeen(?):
tiistai 17. heinäkuuta 2012
Maailman parhaat
Intian yliopistojen ehdoton kärki ja kaikkien intialaisten ylpeyden aihe ovat maan seitsemän Indian Institute of Technologyä. Kaikki tietävät, että maailman parhaat opiskelijat opiskelevat näissä maailman parhaissa yliopistoissa maailman parhaitten opettajien johdolla. Ihan samaa asennetta kuin Suomessa ja varmaan kaikissa muissakin maissa.
The Hindussa oli viikonloppuna uskalias kirjoitus otsikolla "Our IITs have a lot to catch up". Kirjoittaja (entinen IIT-Delhin Alumni Associationin puheenjohtaja) rohkeni kyseenalaistaa Intian ykköskoulujen tason toteamalla, että yksikään IIT ei päässyt tämänvuotisessa QS World University Rankingissa 200 parhaan joukkoon. Delhi, Bombay ja Madras olivat sentään 300 parhaan joukossa, mutta muut eivät mahtuneet edes listalle.
Katsoin miten muut tutut yliopistot ovat pärjänneet viimeisimmissä QS ja Times Higher Eduactionsin rankkauksissa; alla listattuna 20 maailman parasta sekä valikoma muita yliopistoja (vasemmalla järjestettynä QS:n ja oikealla THE:n ranking-järjestyksessä). IIT Bombay ja IIT-Delhi näyttävät olevan samassa sarjassa kuin Aalto yliopisto. Kuten ennenkin, McGill on rankattu selvästi parhaaksi "meidän perheemme" yliopistoista (tai onhan "minun" UBC Timesin listalla jopa vähän korkeammalla). Helsingin yliopisto on petrannut ja on nyt QS:n listalla samalla tasolla Penn Staten kanssa; Timesin listalla Penn State on edelleen paljon ylempänä. UNSW:n rankkaus näillä listoilla poikkeaa tosi paljon: QS:n rankkaus on 49 eli samaa luokkaa kuin vaikka NYU ja parempi kuin LSE:n, mutta Timesin kriteereillä vasta 173.
Suomalaista ylemmyydentuntoa vähän häiritsee, että Uppsala on molemmissa rankkauksissa korkeammalla kuin yksikään suomalainen yliopisto. Ja me kun olemme aina naureskelleet "Uppsalan ekonomeille".
The Hindussa oli viikonloppuna uskalias kirjoitus otsikolla "Our IITs have a lot to catch up". Kirjoittaja (entinen IIT-Delhin Alumni Associationin puheenjohtaja) rohkeni kyseenalaistaa Intian ykköskoulujen tason toteamalla, että yksikään IIT ei päässyt tämänvuotisessa QS World University Rankingissa 200 parhaan joukkoon. Delhi, Bombay ja Madras olivat sentään 300 parhaan joukossa, mutta muut eivät mahtuneet edes listalle.
Katsoin miten muut tutut yliopistot ovat pärjänneet viimeisimmissä QS ja Times Higher Eduactionsin rankkauksissa; alla listattuna 20 maailman parasta sekä valikoma muita yliopistoja (vasemmalla järjestettynä QS:n ja oikealla THE:n ranking-järjestyksessä). IIT Bombay ja IIT-Delhi näyttävät olevan samassa sarjassa kuin Aalto yliopisto. Kuten ennenkin, McGill on rankattu selvästi parhaaksi "meidän perheemme" yliopistoista (tai onhan "minun" UBC Timesin listalla jopa vähän korkeammalla). Helsingin yliopisto on petrannut ja on nyt QS:n listalla samalla tasolla Penn Staten kanssa; Timesin listalla Penn State on edelleen paljon ylempänä. UNSW:n rankkaus näillä listoilla poikkeaa tosi paljon: QS:n rankkaus on 49 eli samaa luokkaa kuin vaikka NYU ja parempi kuin LSE:n, mutta Timesin kriteereillä vasta 173.
Suomalaista ylemmyydentuntoa vähän häiritsee, että Uppsala on molemmissa rankkauksissa korkeammalla kuin yksikään suomalainen yliopisto. Ja me kun olemme aina naureskelleet "Uppsalan ekonomeille".
| QS | THE | QS | THE | |||
| Cambridge | 1 | 6 | Caltech | 12 | 1 | |
| Harvard | 2 | 2 | Harvard | 2 | 2 | |
| MIT | 3 | 7 | Stanford | 11 | 3 | |
| Yale | 4 | 11 | Oxford | 5 | 4 | |
| Oxford | 5 | 4 | Princeton | 13 | 5 | |
| Imperial College | 6 | 8 | Cambridge | 1 | 6 | |
| University College | 7 | 17 | MIT | 3 | 7 | |
| Chicago | 8 | 9 | Imperial College | 6 | 8 | |
| U Penn | 9 | 16 | Chicago | 8 | 9 | |
| Columbia | 10 | 12 | Berkley | 21 | 10 | |
| Stanford | 11 | 3 | Yale | 4 | 11 | |
| Caltech | 12 | 1 | Columbia | 10 | 12 | |
| Princeton | 13 | 5 | UCLA | 34 | 13 | |
| Michigan | 14 | 18 | Johns Hopkins | 16 | 14 | |
| Cornell | 15 | 20 | ETH Zurich | 18 | 15 | |
| Johns Hopkins | 16 | 14 | U Penn | 9 | 16 | |
| McGill | 17 | 28 | University College | 7 | 17 | |
| ETH Zurich | 18 | 15 | Michigan | 14 | 18 | |
| Duke | 19 | 22 | Toronto | 23 | 19 | |
| Edinburgh | 20 | 36 | Cornell | 15 | 20 | |
| Berkley | 21 | 10 | Duke | 19 | 22 | |
| Toronto | 23 | 19 | UBC | 51 | 22 | |
| UCLA | 34 | 13 | McGill | 17 | 28 | |
| NYU | 44 | 44 | Edinburgh | 20 | 36 | |
| UNSW | 49 | 173 | NYU | 44 | 44 | |
| Warwick | 50 | 157 | LSE | 64 | 47 | |
| UBC | 51 | 22 | Penn State | 94 | 51 | |
| Copenhagen | 52 | 137 | Lund | 86 | 80 | |
| LSE | 64 | 47 | Uppsala | 83 | 87 | |
| Uppsala | 83 | 87 | Uni Helsinki | 89 | 91 | |
| Lund | 86 | 80 | Stockholm | 178 | 131 | |
| Uni Helsinki | 89 | 91 | Copenhagen | 52 | 137 | |
| Penn State | 94 | 51 | Warwick | 50 | 157 | |
| Stockholm | 178 | 131 | UNSW | 49 | 173 | |
| KTH | 180 | 187 | KTH | 180 | 187 | |
| IIT-Delhi | 218 | 400 | IIT-Bombay | 225 | 325 | |
| University of Turku | 224 | 375 | Aalto University | 232 | 325 | |
| IIT-Bombay | 225 | 325 | University of Turku | 224 | 375 | |
| Aalto University | 232 | 325 | IIT-Delhi | 218 | 400 | |
| IIT-Madras | 281 | 400 | IIT-Madras | 281 | 400 | |
| 325 merkintä tarkoittaa 301-350 | ||||||
| 375 merkintä tarkoittaa 351-400 | ||||||
| 400 merkintä tarkoittaa 400+ | ||||||
| QS = QS World University Rankings | ||||||
| THE = The Times Higher Education World University Rankings | ||||||
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)