Uusia ulottuvuuksia

Tänään oli Chennai Cycling 2012, pyöräilyn massatapahtuma. Osallistuimme Salcompin joukkueena 8 km hyväntekeväisyyspyöräilyyn ja minä poljin sen jälkeen 16 km "amatöörimatkan".

Yllätin itseni täysin löytämällä itsestäni yli puoli vuosisataa piilossa olleen kilpailuvietin. Tuo amatööripyöräilykään ei ollut mikään kilpailu, edes aikoja ei otettu. Huomasin silti yhtäkkiä, että oli ihan pakko ohittaa kaikki edelläajavat. Lopulta enempiä ohitettavia ei ollut ja ajoin viimeiset pari kilometriä vuorovedolla itseäni vähintään puolet nuoremman kaverin kanssa. Maaliin ajoimme sopuisasti rintarinnan.

Kilpailuvietin hulluudesta kertoo se, että pulssini oli tuon 16 km ajon ajan 160-165 (SportsTracker), kun normaaleilla ajolenkeillä se on ollut 130 luokkaa.

Jonoa pyörälainaamoon

Salcompin 13-henkisestä joukkueesta 12 ei omista pyörää. Lisäksi minun fillarini meni eilen rikki. Tapahtman järjestäjä lainasi minulle omansa, muut saivat vuokrapyörät.

Odotellaan starttia

Nokialta oli 100 henkgen joukkue, nämä halusivt jostain syystä, että otan heistä kuvan

Salcompin joukkuetta

Panen tähän vielä pari kuvaa eilisestä Salcompin urheilupäivästä:

Erikoinen versio lentopallosta: palloa ei lyödä, vaan heitetää, otetaan kiinni ja heitetään takaisin. Muuten säännöt tuntuivat olevan lentissäännöt.

Tätä lajia en ymmärtänyt. Puoli tusinaa tyttöä oli kyykyssä harvassa rivissä, välillä joku nousi ja lähti juoksemaan ja toisen joukkueen kilpailija yritti saada kiinni. Luulen, että jotkut juoksijat eivät saaneet mennä rivin läpi tai jotain. Kivaa tuntui olevan.

Mistä linnut ovat kotoisin

Pia,

Mistä linnut oikein ovat kotoisin, missä niitten koti on. Suomessa aina sanotaan, että kun muuttolinnut tulevat keväällä Suomeen, ne tulevat kotiin. Mutta onko se totta? Olen ajatellut, että jos linnut pesivät Suomessa, niin se määrittäisi Suomen niitten kodiksi. Toinen vaihtoehto olisi, että kaikki olettaisivat, että oma maa on juuri muuttolintujen koti.

Tämä tuli mieleeni kun The Hinudussa oli juttu flamingoista, jotka tulevat karusta ja kylmästä kotimaastaan Intiaan pesimään. Selityksenä ei ole siis lintujen pesimäseutu eikä kirjoittajan kotimaa. Onko tässä vaan Intialaisiin(kin) syvään juurtunut kolonialistinen ajattelu, että pohjoinen on parempi kuin etelä.

Isä

(Ajattelin kirjoittaa Pialle meilin, mutta muitakin voi kiinnostaa vastaus - jos tähän nyt löytyy vastausta)

Antti tuli kotiin

Antti on aina täyttänyt talon ja tuonut valon ja elon mukanaan.

En oikein ymmärrä että Antti tuli vasta viikko sitten. Miten oikein olin elänyt viimeiset puoli vuotta? Olinko puhunut vain koiralle vai olinko töissä jo nähnyt ihmisiä ja puhunut kiintiöni täyteen ja halusin olla illat vain yksin ja hiljaa?

Kun Antti tuli perjantaiaamuna, olin töissä mutta lähdin Pornaisista jo kolmelta katsomaan Anttia. Se perjantai oli se päivä kun Lahdentie oli täynnä ketjukolareita, kaksisataa autoa lojui ruttaantuneena Kehä kolmosen ja Kehä ykkösen välissä ja moottoritie oli suljettu. Se oli päivä jolloin kotimatkani kesti kolme tuntia ja kun tulin kotiin, Antti oli jo lähtenyt Ilkan ja Riikan kotia katsomaan. Vuoden poissaolon aikana on ehtinyt tapahtua paljon.

No, näin Antin lauantaiaamuna. Nousin samaan aikaan kun Antti tuli kotiin. Siinä suhteessa olen onnellinen etten ole enää nuori. On ihan kiva herätä aamulla ja mennä illalla nukkumaan.

Olen huomannut että lapset ovat aina parhaassa iässä. Ainakin omat lapset. Nytkin kaikki kolme lastani ovat ehdottomasti parhaassa iässä, on kamalan kiva olla ja jutella heidän kanssaan. Tosin tulen menettämään Antin seuran aika pian. Eilisen päivän Antti kävi läpi tarjolla olevia vuokra-asuntoja ja myytäviä asuntoja ja heti herättyään puolilta päivin lähti katsomaan minkälaista tarjontaa on olemassa. Antti on rauhallisen tehokas, kiireettömän aikaansaapa, perusteellinen tiedonetsijä joka sitten jollain käsittämättömällä tavalla tekee uskomattoman nopeasti harkitut päätökset. Katsotaan mitä seuraavaksi tapahtuu.

Antti toi auringon ja valon. En ole juurikaan käyttänyt kirkasvalolamppua.

Sanomalehtikatsaus

Päivittäinen ilmanlaaturaportti

24 tunnin keskiarvo RSPM-tasolle (respirable suspended particulate matter) risteyksessä Vavvalar Nagarissa 145 mikrogrammaa kuutiometrissä ja asuinalueella Kilpaukissa 95 µg/m³. Sallittu raja-arvo 100 µg/m³ (Suomessa YTV:n käytämä raja-arvo "korkealle" lukemalle on 50 µg/m³ vuorokausikeskiarvona).

Yliopisto perui elokuvaesityksen

Symbiosis University Punessa perui Kashmiria käsittelevän dokumenttifilmin esityksen yliopiston hindu-oikeistolaisen opiskelijajärjestön vaatimuksesta. Järjestön mielestä filmi oli liian separatisti-myönteinen. Nyt järjestö vaatii koko Kashmirin tilannetta käsittelevän akateemisen seminaarin peruuttamista, sillä "seminaarin sisältö, samoin kuin filmin, on anti-intialainen, ja Intian armeijan vastainen".

Rushdien osallistuminen Jaipurin kirjallisuuspäiville

Yleisönosastoilla jatkuu keskustelu siitä kun Salman Rushdie joutui perumaan osallistumisensa Intian tärkeimpään kirjallisuustapahtumaan, Jaipurin kirjallisuuspäiville. Turvallisuuspalvelut olivat mahdollisesti saaneet varoituksia, joiden mukaan Mumbaista kotoisin olevat ääri-islamilaiset olisivat suunnitelleet Rushdien murhaamista, jolloin hän joutui perumaan Intian-matkansa. Sittemmin Intian keskustiedustelupalvelu ja Mumbain poliisiviranomaiset ovat kiistäneet tiedot. Lopulta järjestäjät peruivat jopa Rushdien osallistumisen videolinkin kautta, sillä paikallisten viranomaistem mukaan se olisi aiheuttanut "law and order" ongelmia.

Useimpien kirjoittajien - ja pääkirjoitusten - mukaan paikallinen poliittinen johto ja keskushallitus halusivat miellyttää muslimijärjestöjä näin vaalien alla. Aika suuri osa kirjoittajista kuitenkin muistuttaa, että jokaisella kirjailijalla on velvollisuus huolehtia siitä, etteivät loukkaa kenenkään uskonnollista tunteita.

Monet kirjoittajat ovat verranneet näitä tapahtumia M. F. Husainin tapaukseen. Vuonna 1915 syntynyt ja viime vuonna maanpaossa kuollut Husain oli Intian tunnetuin modernisti; ilmeisesti tunnettu muuallakin kuin Intiassa, sillä korkein hänen maalauksestaan maksettu hinta Christeillä oli 1.6 miljoonaa dollaria jo hänen elinaikanaan. Husain oli työteliäs maalari, teki omien väitteittensä mukaan 60,000 maalausta, kaikenlaisista teemoista. Yksi teemoista oli hindu-jumalattaret, joita hän kuvasi alastomina. Tämä loukkasi joittenkin "uskonnollisia tunteita" (tämä "religious sentiments" tuntuu menevän kaiken yli, viimeaikaset hankkeet internetin sensuroinniksi perustuvat samaan tarpeeseen, siihen ettei kenenkään uskonnollisia tunteita häiritä) ja äärihindulaiset järjestöt tunkeutuivat hänen kotiinsa ja tuhosivat sieltä löytyneet maalaukset. Husainia vastaan nostettiin eri puolilla Intiaaa uskonnollisten tunteitten loukkaamisesta kymmeniä kanteita, joiden perusteella hänestä julkaistiin pidätysmääräyksiä. Välttääkseen pidätyksiä ja peläten tappouhkauksia, 91-vuotias Husain lähti lopullisesti vapaaehtoiseen maanpakoon vuonna 2006. Intian hallitus ei pystynyt koskaan takaamaan Husainille turvallista paluuta Intiaan, ja hän otti koko Intian järkytykseksi Quatarin kansalaisuuden vähän ennen kuolemaansa.

Jokseenkin puolet The Hindun yleisönosastokirjoittajista ja kolumnisteista pitää tällaisia tapauksia häpeätahrana Intialle, puolet vaativat kaikkia huomioimaan toisten - jolla tarkoitettaneen vain hinduja, muslimeja, kristittyjä ja sikhejä - uskonnolliset tunteet. The Hindu itse on sanan- ja ilmaisunvapauden järkkymätön kannattaja.

Hyökkäys The Times of Indian toimistoon

Ääri-hindulaisen Shiv Sena -järjestön aktivistit hyökkäsivät Times of Indian Mumain toimistoon ja tuhosivat sen eteisen. Tämä oli oikeutettu kosto siitä, että Times of Indian omistamassa maakuntalehdessä oli kerrottu huhusta, jonka mukaan eräs Shiv Shenan kansanedustaja olisi vaihtamassa puoluetta.

Kastitonta kyläpäällikköä estettiin nostamasta Intian lippua

Karu Vadatherun kastiton kyläpäällikkö yritti nostaa Intian lipun kylätoimiston edessä Intian kansallispäivänä. Kylän kasti-hindut estivät tämän. Kyläpäällikkö on tehnyt paikalliselle poliisille asiasta rikosilmoituksen, samoin siitä, että paikallinen poliisi oli kieltäytynyt lähettämästä paikalle miehiä turvaamaan seremoniaa.

Uudet suunnitelmat Marina-alueen jälleenrakentamiseksi

Tsunamissa osittain tuhoutuneitten rakennusten jälleenrakentaminen on otettu pois The Urban Housing Component of the Emergency Tsunami Reconstruction Project (ETRP):ltä.

Chennain Marina-alueella sijainneet kalastajien mökit tuhoutuivat kokonaan ja alueen kerrostalot osittain vuoden 2004 tsunamissa. Asukkaille on tarkoitus rakentaa ensin väliaikaiset asunnot ja sitten pysyvät asunnot vähemmän tsunami-alttiiseen paikkaan. Projeti ei ole ollut erityisen onnistunut. Kalastajat rakensivat itselleen uudet hökkelit vanhoille paikoille parissa päivässä eivätkä halua muuttaa mihinkään. Mikä on luonnollista, sillä kalastaminen onnistuu paremmin merellä kuin jossain sisämaassa. Kerrostalojen asukkaat muuttaisivat kyllä mielellään väliaiksisiin asuntoihin, kunhan sellaiset vaan saataisiin aikaiseksi. Maanomistuskiistat ovat hidastaneet tätä. Viime kuussa Chennain eteläpuolelle iskenyt pyörremyrsky on nyt herättänyt viranomaiset siihen, että jotain on tosiaan tehtävä. Selvitysten mukaan nuo kerrostalot olisivat luhistuneet jos myrsky olisi osunut 100 km pohjoisemmaksi. Toim huom: rannan hökkelit näyttävät minun silmissäni luksusasunnoilta verrattuna noihin homeen peittämiin kerrostaloihin.

Äänestämässä

Edellisissä vaaleissa Chennain äänestyspaikalla kävi vain 11 henkeä. Se oli kuulemma ollut turhauttavaa Delhistä (vai Suomesta?) lähetetyille vaalivirkailijoille. Näissä vaaleissa Chennai oli pudotettu pois, Intian ainoat äänestyspaikat olivat Delhi, Goa ja Colombo Sri Lankassa.

Delhiin on kovin.pitkä lento ja kaupunki on tähän vuodenaikaan sumuinen, savuinen ja kylmä. Goa ei houkuttele miljoonine venäläis- ja englantilaisturisteineen. Ei niin, että minulla olisi mitään englantilaisia vastaan tai että olisin sosiaalisnobi, en muuten vain tykkää englantilaisesta alaluokasta. Tykkään Sri Lankasta.


Joka kerran Sri Lankassa käydessämme, olemme ihmetelleet miten pitkän sisällissodan runtelema maa voi olla niin paljon isoa naapuriaan edellä kehityksessä. Sri Lankassa käynti on kuin kävisi aivan eri maailmassa, maailmassa, jossa kaikkialla on siistiä, puhdasta, kaikki toimii, ihmiset ovat ystävällisiä ja osaavat englantia. Sri Lankan BKT on tosin kaksinkertainen Intiaan verrattuna, mutta ei ero voi johtua vain siitä. Sitäpaitsi en ymmärrä mistä tuo taoloudellinen ero johtuu, Intian väestönkasvustako?

Lensin Sri Lankaan keskiviikko- ja takaisin torstai-iltana. Söin hyvin, äänestin, kävelin siisteillä jalkakäytävillä(!!) ja siistillä rannalla, kävin siirtomaa-ajan hotellissa iltapäiväteellä, söin taas hyvin. Ei mitän erityistä, mutta jo päivän matka auttoi irrottautumaan Intian arjesta.

Ystävälliset lankalaiset pysäyttivät minut useamman kerran kävelyni aikana antaakseen neuvoja mihin minun kannattaisi mennä ja kyselläkseen mistä tule ja pidänkö Colombosta. Yksi heistä osoittautui tamiliksi joka kauhisteli kun kuuli, että asun Chennaissa, "sehän on ihan kamala kaupunki, aivan saastainen ja liikenne on hirveää". Meillä oli vastaava kokemus kerran Kuala Lumpurissa, sielläkin tapaamamme tamili tuntui pitävän Chennaita kammottavana paikkana.

Asuin äänestyspaikkana toimineessai Cinnamon Lakeside hotellissa...

... josta oli vartin kävely merenrannalle

Kuten Chennaissa, myös Colombossa on paljon pieniä jokia ja kanavia. Erona, että Colombossa ne eivät toimi viemärinä ja kaatopaikkana

 Pari vuotta sitten Heathrown kentällä oli ehdoton sääntö, että jokaisella sai olla vain yksi käsimatkatavara. Oli hupaisaa katsella miten ihmiset sulloivat laukkuja toistensa sisään ja sitoivat niitä yhdeksi nyytiksi, jotta turvatarkastuksessa olisi vain yksi laukku - turvatarkastuksen jälkeen ne tietysti taas erotettiin. Minulla kävi Colombosta lähteissäni samoin, mutta toisin päin. Checkin-virkailija halusi punnita pienen rollerini ja totesi sen liian painavaksi. Sanoin, että painoraja ei varmaan ylity jos otan tämän tietokonelaukun pois rollerista. Johon virkailija totesi, että ok, kunhan viet nuo kaksi laukkua koneeseen erillään.

En ole varma oliko äänestäminen tehokkain tapa vaikuttaa näissä vaaleissa. Ehkä vaikutus olisi ollut suurempi, jos olisin lahjoittanut matkaan kuluneet pari-kolmesataa euroa vaalikampanjalle. Tämä tuntui silti oikeammalta. Ja pääsinpä kämään Colombossa.

Valkoista ja ruskeata

Mäntsälässä oli tänään hoitajien ja lääkäreiden yhteiskokous. Meitä oli ehkä 15 henkeä paikalla joista viisi oli ihan älyttömän ruskeita. Siis todella ruskettuneita. He olivat olleet lomalla. Joulun ja Uuden vuoden yhteyteen muutkin kuin minä olivat ympänneet lomansa. Thaimaa on kaikkien suosikki, yksi oli ollut Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Aasia ja Australia ovat nyt muotia. Minun Intiani ei ole erityisen eksoottista. Eksoottista on ainoastaan se että minä olen aivan kalpea.

Sain Mikon houkuteltua Chennaissa ihotautiklinikalle luomien poistoon. Odotushuoneessa Mikko kuunteli kuinka ihotautilääkäri motkotti vieressä istuneelle potilaalle "olet ruskettunut, etkö ole käyttänyt suojavoidetta". Rusketus ja tumma iho on kamala asia Intiassa. Avioliittoilmoituksissa morsian- tai sulhaskandidaatti kuvailee aina olevansa vaaleaihoinen. Tarkka termi on "vehnän värinen" tai mitenhän omituinen sana "wheatish" oikeasti käännetään. Joka tapauksessa, olen lukenut lukuisia avioliittohaluisten ilmoituksia eikä sen perusteella yksikään intialainen ole tumma. Siksi ihotautiklinikatkin ovat suosittuja. Intiassa halutaan vaalentua ja se on paljon vaikeampaa kuin ruskettuminen.

Ruskettumiseen riittää se että ostaa matkan Thaimaahan kahdeksi viikoksi.

Uusavuttomuutta

Suomessa puhutaan uusavuttomuudesta.

Pirkko oli viime viikolla närkästynyt sitä, että Anitha oli silittänyt ja pannut kaappiin housut, joiden lahkeensuun ommel oli auennut. Miten ihmeessä kellekään voi tulla edes mieleen panna rikkinäiset housut kaappiin. Jollei osaa itse korjata, niin kysyisi edes voiko viedä ompelijalle. Lähtiessään Suomeen Pirkko jätti housut keittiön pöydälle ja siihen lapun, jossa pyysi Anithaa korjauttamaan housut.

Eilen housujen päällä oli lappu "Sir, Madam jätti nämä housut ja lapun, että ne pitäisi korjata. Sir, en tiedä mitä niissä pitäisi korjata?". Jätin uuden lapun, jossa näytin nuolella sen repsottavan sauman. Tänään ompelija oli korjannut housut, maksoi 40 rupiaa eli 61 senttiä.

Tätä ei voi kutsua uusavuttomuudeksi, eihän Intiassa mikään ole uutta.