lauantai 11. heinäkuuta 2009

Ratsastamassa

Suomen kesä on upea ja Somerniemeltä löytyy paratiisi. Kaikki tietävät Baddingin perheen Paratiisi-kioskin joka yksinäänkin riittää Somerniemellä käymiseen, mutta ei täytä paratiisin määritelmää. Täydellinen paratiisi Somerniemestä tulee Baddingin kioskin, ratsuhevosten, Oinasjärven ja kesämökin vuoksi.

 

 

 

talli Olemme löytäneet Someron Ratsastajien tallin jossa voi käydä kesälläkin ratsastustunneilla. Ja  jos ei mahdu tai ehdi normaalitunnille, meille on järjestetty yksityistunti – parhaimmillaan yksityistunnillamme on ollut kolme ratsastajaa.

Tänäaamuna ratsastin lomallani jo viidennen kerran. Eilen uuvutin itseni Saijan kanssa iltatunnilla joten 15 minuutin ajomatkan päähän kesämökille oli mukava mennä iltauinnille ja yöunille. Someron tallilla on tuntihevosia seitsemän joista osa on pieniä poneja. Tämä asettaa joitain rajoituksia minun kokoiselle ratsastajalle vaikken ole lainkaan kranttu hevosten suhteen. En ole hevosten kanssa lepertelijä. Tallin hevoset ovat riittävän hyvin koulutettuja, opetus on kelvollista ja siellä on hauska käydä. Tunnelma on leppeä, maneesi on suuri ja hevosten vähyydestä johtuen ryhmät pysyvät pieninä. Eikä 23 euron maksu tunnista pääkaupunkilaisittain ole paljon. Moni viikonloppuratsastaja onkin pääkaupunkiseudun mökkiläinen – äitejä tyttärineen.

Parasta ratsastuksessa tietenkin on että Somerniemen mökki tulee mainiosti hyödynnettyä. Hikisen harrastuksen jälkeen Oinasjärven vilpoisa vesi on nautittavaa ja mökillä on mukava levähtää. Hyttysiäkin on tänä kesänä ollut toistaiseksi hyvin vähän.

PiaSaija

Somerolla ovat käyneet kanssani Pia, Laura ja Saija. Minä olen se vakiotäti, tädithän ovat tykkänään kaapanneet ratsastustallit pikkutytöiltä. Pikkutyttöjä on silti vielä talleilla ilmaisena aputyövoimana, mikä ainakin Intiassa vakituisesti asuvalle on aivan luonnollista ja erittäin toivottavaa. Kaikenlaisten martingaalien ja pintelien kanssa pelaaminen on brasilialaiseen täyden palvelun talliin tottuneelle aivan mahdoton suoritus.

Ainoa harmittava asia on että lähden Suomesta jo perjantaina. Enää yksi ratsastuskerta tänä kesänä Someron tallilla jättiläistamma Ronitalla!

2 kommenttia:

ilkka kirjoitti...

Hieno että löytyi mukava talli! Josiekin on varmaan mielissään kun pääsee sukulaisiaan tapaamaan. Vai onko sen suhtautuminen hevosiin muuttunut?

Karina kirjoitti...

Pekka on ulkoiluttanut Josieta tallin ympäristössä kun ei jaksa katsoa ratsastusta. Tottakai Josie on riemuissaan kun niitä äitejä on taas löytynyt.