maanantai 27. heinäkuuta 2009

Tsunami sittenkin?

Anita ilmeisesti huomasi skeptisen suhtautumiseni auringonpimennyksen aiheuttamaan tsunamiin Chennaissa. Aamulla hän toi paikallisen Metro-lehden tyyppisen ilmaispainoksen joka käsitteli sensaatiouutisia. Ensimmäinen uutinen oli aaltojen murjoma ja luhistama kirkko tässä ihan meidän lähellä. Kyseessä ei kuitenkaan ollut Anitan oma katolinen kirkko vaan joku evankelinen. Kuvatekstissä mainittiin että suuret aallot mursivat kirkon, tsunamista siinä ei puhuttu mitään.

The Hindu on enemmän kuivahko sanomalehti. Katastrofit olivat aika vähäisiä. Antibioottien liikakäytöstä oltiin huolissaan, mies pidätetty lapsen pahoinpitelystä, vaimo hakattu kuoliaaksi, toinen onneton vaimo polttanut itsensä kotitapaturmassa (joita tapahtuu hämmästyttävän usein) mutta ei sanaakaan aaltojen viemästä kirkosta.

Ymmärrän silti hyvin Anitaa. Anita asuu rannalla ja eli keskellä tsunamin jälkiä jouluna 2004. Rannalta katosivat tutut kalastajat ja heidän perheensä.

2 kommenttia:

ilkka kirjoitti...

Onko siellä päin tälläisiä vaarallisia busseja?

http://ourdelhistruggle.com/2009/07/23/blueline-bus-menace/

Karina kirjoitti...

Tamil Nadussa Stalinin Isa Aurinkoinen kansallisti joukkoliikenteen. Bussit kylla pysahtyvat pysakeille. Mutta kalusto pysyy vain maalin voimalla kasassa,ruostetta ei mitenkaan saa peitettya maalillakaan, bussit ovat romuja, ja tupaten taynna kansaa. Bussionnettomuuksia tapahtuu, ne kaatuvat, ajavat ojaan ja kolaroivat joten kuolemaan johtavia onnettomuuksia tapahtuu.