Jollain tavalla se oli mahdollista. Olimme Pian kanssa vuorokauden Somerniemellä ja se oli oikea loma. Satu Somerniemellä. Satumaa. Paratiisi.
Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa missä onnen kaukorantaan laine liplattaa…
… missä kukat kauneimmat luo aina loistettaan, siellä huolet huomisen saa jäädä unholaan (sanat ja sävellys Unto Mononen, Somero)
Kun mä sinut kohtasin, oli ilta ihanin
Linnut lauloi ja kimmelsi taivaan kuu.
Sinä sanoit menkäämme maalle meidän landelle
(sanat, sävellys ja laulu Rauli Somerjoki, Somero)
Mökillä paistoi aurinko ja kai se taivaan kuukin kimmelsi kun ainakaan ei satanut. Usein Somerniemellä kyllä sataa. Järven vesi oli hyvin uintikelpoista. Oinasjärvihän on kuuluisampi kylmistä lähteistään kuin lämpöisestä vedestä.
Lekottelimme ja luimme ja vain olimme. Emme viitsineet mennä kauppaan vaan grillasimme jääkaappiin jääneet Tapolan grillimakkarat. Emme tehneet mitään. Paitsi ovathan mökit vaarallisia keski-ikäisille. En minä voinut olla ohimennen nyhtämättä rikkaruohoja, raivaamatta pihapiirin vallanneita kieloja ja kaatamatta muutamaa puuta. Teinit säästyvät sataprosenttisesti tältä tartunnalta.
Kotiseutukierros alkoi Oinasjärven toiselta puolelta kun ajoimme Tasasen mökkiä katsomaan. Ei tuo Tasasen laakea kallio mihinkään katoa, se jolla astuin 50 vuotta sitten ensimmäiset askeleeni. Muuten maisemat kyllä muuttuvat. Voi olla että minäkin olen hieman muuttunut.
Somerniemen kirkkoa restauroitiin ja hautuumaa oli kaunis. Someron kirkko oli vaikeampi löytää, ovat siellä selkeän jumalattomia. Mitään viitoituksia ei ollut eikä kirkko ole keskellä kirkonkylää. Tai ehkä kaikki johtuu vain siitä että Somero on kaupunki.
Somerjoen perheen vuonna 1962 perustettu kioski on nykyään kunnostettu ja saanut nimen Baddingin PARATIISI Kioski. Lapsuudesta muistan sen kummallisena röttelönä tosi kummallisessa paikassa, keskellä synkkää metsäistä tienpätkää, kaukana asutuksesta. Olisiko sieltä kerran joku jäätelöpuikko ostettu? Voi olla että muistan väärin koska Someron Matkailu mainostaa “Aholan tienhaaraan perustetusta kioskista tuli heti ensimmäisenä kesänä suosittu lähiseudun nuorten kokoontumispaikka, jossa pidettiin hauskaa. Tiskin takana olivat aluksi Somerjoen vanhemmat, myöhemmin lapset kukin vuorollaan, Raulikin melko usein.” Voi olla myös että somerolaiset ovat melkoisia tarinankertojia.
Paratiisi-kioski on kesäkioski. Nythän oli heinäkuu puolivälissä. Somerolaisten on siis aika lähteä lomille ja jättää kioskinpidon kaltaiset turhat vouhotukset sikseen. Turisteja nyt piisaa muutenkin ja jos ei piisaa, niin ensi vuonna sitten. Tyhjästä ei mitään nyhjästä. Kesäkuussa 2010 on taas myytävää.
Koska kioski oli tyhjennetty ja sisälle murtautuminenkin oveen niitatun lapun mukaan turhaa, menimme jokivarren ravintolaan kahville ja pullalle. Aurinko paistoi ja oli kesä. Somero soikoon! http://hallinto.somero.fi/savellyskilpailu/ Kesä on yksinkertaisesti upeaa aikaa. Ja pullatauon jälkeen ratsastamaan! Järkälemäiset jättihevoset Ronita ja Bristo tajusivat hetken herkkyyden ja tottelivat kauniisti. Täydellistä.
Ehkä tämä juttu meni jotenkin turhan herkäksi tai korostetun “Somerniemi über alles” tai ainakin vähän överiksi. Unto Mononen kuoli 1968 alkoholisoituneena 37-vuotiaana, Badding 1982 alkoholisoituneena 39-vuotiaana.
Meillä oli Pian kanssa kyllä tosi hauskaa.
4 kommenttia:
Paratiisi -kioski on yksi harvoja kohteita Suomessa, missä olen nähnyt muualla Euroopassa niin tutun "restauroitu EU:n tuella" kyltin.
Melkein alkaa harmittaa, etten ole ehka koskaan kaynyt Somerniemella! Vai alkaako minustakin Suomen paikat (niin usein sateiset) jo tuntua paratiisilta? Nuo mainitsemasi kappaleet ovat kylla hyvia.
Anu
Paratiisissakin on omat murheensa, Somero oli uutissa tänään sieltä löytyneen muumion tiimoilta. Ei ollu kovin iäkäs muumio, mutta muumio kuitenkin.
Hmmm.. Somerolla tuntuu olevan hyvin vilkasta. Mutta se ei ehkä ole huono paikka elämän päättymiseen. Someron hautuumaa on todella kaunis vaikka olikin vaikea löytää.
Lähetä kommentti