Kannatti kehuskella töissä että osallistun Bollywood-tanssikurssille. Se kerrottiin heti jokaiselle joka tuli huoneeseen "Doctor Karina will be a heroine". Bollywood-elokuvissa on vain sankareita ja sankarittaria ja sen lisäksi on laaja taustatanssijalauma. Vaalean ihoni puolesta olen kuulema jo sankaritar-ainesta joten se tanssitaito vain on puuttunut. Oli helppo huomata kuinka elokuvat ovat ihan oikeasti kaikkien sydäntä lähellä.
Menin Global Adjustmentin järjestämälle tanssikurssille koska halusin tavata muita ulkomaalaisia. Kun olen sairaalassa kaiket päivät, kontaktit muihin ekspatteihin on jäänyt. Useimmat ulkomaalaistapahtumat on aamupäivisin koska ne on tarkoitettu kotiin jääneelle puolisolle jonka elämä on vääjämättä aika tyhjää. Tanssikurssiin on sekä aamu- että iltaryhmä, joten pääsin kerrankin osallistumaan.
Opettajana oli vetävän näköinen Sanjay, Bollywood-tanssiammattilainen. Rankka alkuverryttely veti tanssikoululaisista mehut ja siitä huolimatta jatkettiin samalla vauhdilla. Opeteltiin askeleita ja Bollywood-musiikki soi täysillä. Meitä oli yhdeksän naista. Muut olivat intialaisia paluumuuttajia, joten kaiketi ihonvärini puolesta minussa oli eniten sankaritar-ainesta, mutta silti luulen että olen tähdeksi hieman ikääntynyt.
Bollywood-leffoissa on aina tanssia ja laulua. Valtava lauma tanssii jonkinlaista huippunopeata rivitanssia, kaikki samalla tavalla samaan aikaan täsmällisin askelin. Musiikki on nopeata ja rytmistä, ei mitään klassista karnaattista vingutusta. Tanssissa on täysi vauhti päällä. Meidän tunnilla oli useimmiten koko askelsarja jo tanssittu enkä ollut ehtinyt kuin nostaa käteni alkuasentoon. Ikäni lisäksi minulla on suuria ongelmia oppia tanssiaskelia ja hyppelen eri suuntaan kuin muut. Bollywood-tanssissa pitäisi myös olla tosi seksikkään näköinen, joka sekään ei ehkä ole vahvimpia puoliani.
Ensimmäisen tunnin jälkeen olin aivan kuitti enkä muista ensimmäistäkään askelta. Miksihän menin kerskumaan sairaalan tytöille että esitän heille huomenna kaiken mitä olen oppinut? Seistään haara-asennossa, vasen käsi kyynärpää ylhäällä kasvojen edessä, oikea suorana alaviistoon, sormet harallaan ja siitä se alkaa. Sanjay oli alkuasennossakin ihan sankarin näköinen.
2 kommenttia:
Intialaiset paluumuuttajat kuuluvat siis expatti-yhteisöön? Kuinka paljon näitä on? Ihan vaan ulkomailla opiskelleita vai pidempäänkin ulkomailla olleita?
Pitää kirjoittaa isompi juttu tästä aiheesta koska se on intialaista tärkeää arkea. Nyt kun Intia on kehittynyt tutkimaan ja luomaan omaa innovaatiota, paluumuuttajat ovat eräänlaisia ekspatteja jotka on houkuteltu rahalla Intiaan. Kaikki paluumuuttajista ei ole ikinä ennen asunut Intiassa eivätkä he välttämättä tule omiin kaupunkeihinsa. Delhiläinenkin on kuin ulkomaalainen Chennaissa eikä puhu paikallista kieltä.
Lähetä kommentti