Saksassa on varmaan maailman tehokkain ja paras keskitetty jätteiden kierrätysjärjestelmä. Myös Intiassa kierrätys on tehokasta, vaikkakin hyvin erilaista. Kun vertaa Saksaa ja Intiaa tässä suhteessa tulee mieleen erään (intialaisen) ystäväni vertaus Kiinan ja Intian välillä: Kiinassa korruptio on organisoitu keskitetysti, Intiassa se on hajautettu.
Olen kuullut huhuja, että Intiassa olisi kaatopaikkoja. Luulen, että se on vain urbaani legenda. Käytännön jätehuolto ja siihen liittyvä kierrätys toimii seuraavasti.
Kotiapulaisemme erottelee jätteistä arvotavaran: paperin, pahvin, pullonkorkit ja metallit, jotka hän myy kiertäville kierrätysyrittäjille ja tilittää saadut rahat meille. Samalla hän tarkistaa olemmeko heittäneet pois jotain, mille hänellä olisi itsellä käyttöä. Seuraavaksi roskispussi viedään pihalle ja vartijat tarkistavat puolestaan josko pussissa olisi jotain käyttökelpoista. Jätteidenkerääjä käy päivittäin hakemassa roskat – en tiedä maksaako hän niistä vartijoille, mutta ainakaan me emme maksa mitään jätteiden hakemisesta. Seuraavassa vaiheessa jätteet lajitellaan pienissä “lajittelukeskuksissa”. Katujen varret ovat täynnä pikkuyrityksiä, vajoja ja kojuja, joissa myydään, valmistetaan ja korjataan kaikkea maan ja taivaan väliltä. Siellä nämä lajittelukeskuksetkin ovat. Tässä vaiheessa erotellaan ainakin vähempiarvoiset muovit kuten muovipullot (niitten korkithan otettiin talteen jo aikaisemmassa vaiheessa) ja muovipussit. Seuraavaksi jätteet kipataan teiden ja katujen reunoille, puistoihin ja tyhjille tonteille. Nyt on vuorossa viimeinen ihmisvoimin tapahtuva jätteiden hienolajittelu, lähinnä vanhusten ja pienten lasten toimesta. Tämän jälkeen jätteiden hyödyntämisestä kilpailevat lehmät, vuohet, kanat, joskus myös siat. Viimeisenä vaiheena loppu jäte hävitetään jätteenpolttolaitoksissa, joissa hyödynnetään yksinkertaista Intialaista polttolaitosteknologiaa. Eli yksinkertaisti tuikataan tuleen.
Lukuunottamatta sitä, että järjestelmä on maisemallisesti kamala ja, että tuo viimeinen vaihe eli lähinnä kierrätykseen kelpaamattomien muovien polttaminen avotulella muodostaa epäilemättä myrkyllisiä savukaasuja, järjestelmä on hyvin tehokas. En voi väittää, että Intia olisi aivan hajuton ja tuoksuton maa, mutta on hyvin harvinaista, että missään haisisi kaatopaikalle. Tämä osoittaa, että jätehuoltojärjestelmä on niin tehokas ja nopea, että eloperäinen jäte tulee hyödynnetyksi ennen mätänemistä.
6 kommenttia:
Kävelyretkemme ovat jääneet Madras-klubin aidattujen vallien sisään juuri tuon toiseksi viimeisen vaiheen vuoksi. Eläinten rouskuttaessa muiden hylkäämiä jätteitä juuri ennen kasan polttoa ei innosta ihailemaan kaunista kaupunkimaisemaa. Sellaista se on kun tulee yltiöpuhtaasta skandinaviasta jossa maitopurkitkin huuhdellaan ennenkuin laitetaan pussiin jossa ne viedään kannelliseen keräysastiaan.
Kotipihallamme on kannellinen roskis ja se käydään tyhjentämässä vähintään kaksi kertaa päivässä. Sen vuoksi meillä on rottia hyvin vähän.
Eihän se missään vaiheessa kai siistiltä näytä, mutta ihanan tehokas ja totaalinen - meidän talon surkeitten asukkaitten takia kaikki eri roskikset ovat saaneet myös kaikkia eri jätteitä ja lopputulos on todella Intiaa paljon surkeampi.
Tervetuloa Intiaan vertailemaan siisteysastetta.
Mikko on oikeassa. Ei Intiassa haise kaatopaikalle. Siellä haisee muuten vaan pahalle.Ihmisten ulosteita ja virtsaa ei osata hyödyntää. Lehmän lannasta sen sijaan saadaan vaikka mitä hyödyllistä. Intiassa poltetaan hyväntuoksuisia öljyjä ja naiset pitävät hiuksissaan tuoksuvia kukkia hajujen peittämiseksi.
Ilmeisesti bioperäisen jätteen hyödyntämisessä olisi kuitenkin parantamisen varaa. Luin jostain että jättimäiset subventaatiot kemialliselle lanoite-teollisuudelle tekee laajamittaisesta kompostoinnista epätodennäköistä. Se olisi kuitenkin ympäristön kannalta kai paras ratkaisu.
Toistaalta kun miljoona ihmistä saa toimeentulonsa jätteen epävirallisesta kierrätyksestä, kehittyneiden maiden järjestelmiä ei mitenkään suoraan voi sinne viedä. Roskilla elävät köyhät ovat sekä haaste että voimavara.
En ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että kompostointi olisi parempi tapa hyödyntää biojätteet kuin nykyinen. Nyt jätteet hyödynnetään ilman turhaa välivaihetta rehuksi. Karjataloushan on erittäin merkittävää Intiassa. Vaikka lihantuotanto ja -kulutus ovat vähäisiä, Intia on maailman suurin maidon ja maitotuotteitten tuottajamaa.
Toinen asia on tuo maanviljelyksessä harjoitettu ylilannoittaminen ja liiallinen tuholaistorjunta-aineiden käyttö. Myös täällä ollaan havahtumassa siihen, että teollinen maanviljely köyhdyttää maaperää eikä ole edes keskipitkällä aikavälillä ainakaan maanviljelijöitten edun mukaista. Eli täälläkin ollaan ottamassa ensimmäisiä askeleita kohti perinteistä ja luonnonmukaisempaa maanviljelystä.
Lähetä kommentti