En tiedä miksi olen aina kuvitellut, että Chennai olisi huono paikka asua pyöräilyharrastuksen kannalta. No, en nyt väitä tämänpäiväisen kokemukseni perusteella, että Chennain pyöräilymaastot olisivat ihan samaa luokkaa kuin Pennsylvanian kumpuilevat maalaismaisemat. Ei pyörily täällä ole samalaista sielun ja ruumiin hoitamista kuin siellä, mutta pyöräily on tämä(kin) kaupunki sopii pyöräilyyn yllättävän hyvin. Jälkeenpäin ajatellen se on ihan selvääkin. Useimmilla kaduilla liikennenopeudet ovat sellaisia, että 55-vuotias, vaihteettomalla pyörällä ajava mies, joka ei ole koskenut polkupyörään yli viiteen vuoteen, on usein se kaikkein nopein.
Pyöräillen reviiri tosiaan laajenee kummasti. Sillä pääsee moniin sellaisiin paikkoihin, joihin ei mahdu tai uskalla autolla. Toisaalta ehtii pidemmälle kuin kävellen ja mikä parasta lemuavista paikoista pääsee paljon nopeammin pois. Pyörällä tuntuu myös helpommalta liikkua rannan pikkukujilla, joilla ei aina tunne oikein olevansa kotonaan - minähän ajan samanlaisella kulkuneuvolla kuin paikallisetkin, joten varmaan sopeudun hyvin joukkoon. Tai ehkä en kuitenkaan aivan täysin, kellään muulla ei ole kypärää eikä shortseja eikä paitanikaan ole aivan oikeanlainen, vaikka onkin sentään kauluspaita.
Tein siis tänään ensimmäisen koeajelun Hero-pyörälläni. Matkaa kertyi yhteensä 31.4 km, keskinopeus herrasmiesmäinen 10.5 km/h. Reitti näkyy SportsTrackerissa: http://www.sports-tracker.com/#/workout/kaukomi/2p3csadn0pdjg41f. Ostin matkalla tyylikkään harmaan kypärän, joka maksoi 23 euroa. Olen siis ostanut 33 eurolla lisävarusteita 51 euron pyörääni varten - tyypillinen välineurheilulaji!
Täytyy tunnustaa, että Pirkko on osittain oikeassa pyöräni ajo-ominaisuuksian suhteen. Jotenkin pyörä on pienikokoinen, vaikka ei näytä siltä (ja vaikka vannotin kauppaa, että tarvitsen kahdesta runkokoosta isomman, varmaan myös sain sellaisen). Tai sitten tuntuu vaan niin oudolta, että ohjaustanko kaareutuu taaksepäin niin, että kädet ovat melkein polvien välissä. Kun satula oli aluksi kovin alhaalla, ajo oli aikamoisen huteraa. Pienen harjoittelun jälkeen - ja erityisesti kun satulaa nostettiin kypäräkaupassa - homma alkoi luonnistua. Tämä ainoa vaihde sopii hyvin Chennain tasaiseen maastoon. Sillä jaksaa lähteä liikennevaloista riittävän ripeästi ja huippuvauhti on ihan hyvä. Pienetkin mäet kyllä tuottavat tuskaa kokemattomalle.
Kaikkiaan olen edelleen tyytyväinen hankintaani. Mutta jos pyöräily olisi pääharrastukseni täällä, olisi joku maastopyörä kyllä vielä tätäkin soveliaampi.
 |
| Pyörä ja meri |
 |
| Kävin lounaalla ravintola Bella Ciaossa, jonka portinvartija käski minun parkkeerata pyörän asiakkaitten parkkipaikalle |
 |
| Tässä Babun uusi hieno pyörä |
 |
| Hölmö eurooppalainen kummallisessa kypärässään |
6 kommenttia:
Kyllä Babu on nyt ylpeä.Ja koko Chennai tietää kuskien kautta että Mikolla on Hero. Kohta niitä on joka ekspatilla kun niiden kuskit kertoo että kannattaa ostaa.
Annette kertoi nähneenäs kerran toisen kypärää käyttäneen pyöräilijän, ulkomaalaisen. Moikkasivat kuten Jeeppikuskit moikkaavat. Et yrityksestä huolimatta sulaudu rannan kalastajaslummin maisemiin (Chennain rannat on käsittämättömästä syystä edelleen köyhien valtaamaa aluetta jossa ei ole viemäriä tai juoksevaa vettä koska meri on vieressä ja hiekkaranta on paras toiletti.)
Tänään laajensin reviiriä pohjoisen suuntaan: http://www.sports-tracker.com/#/workout/kaukomi/bjv30o7rhmqbdo29. Ajomatka 24 km ja nopeus eilistä aika paljon kovempi 14.2 km/h mikä kuvastaa sitä, että ajoin tänään suureksi osaksi isompia katuja.
Yhtä sankaritarinaa koko moinen pyöräily, jota meidänlaisissa maissa ei kovinkaan arvosteta. Älä kuitenkaan anna sen Heron voittaa ratsastusurheilua, joka täältä katsoen kyllä tuntuu aika paljon kivemmalta. - Ainakin luulisi Babun itsetunnon nousseen pilviin, kun hänellä on niin paljon upeampi fillRI kuin masterilla.
Pyörälenkit vaikuttavat mukavalta ulkoilumuodolta. Minunkin pitäisi saada pyörä yhdeltä opiskelukaverilta ensi viikonloppuna.
Ja siis kypärää käyttävät ulkomaalaiset pyöräilijät moikkaavat toisiaan?
Ne kaksi kypärää käyttävää moikkaa. Tai nyt siis kolme. Siinä ne käsittääkseni on. Liikenne on vaarallinen ei-hindulle jolla on vain yksi elämä.
Minulle kypärää käyttävät ulkomaaliset ovat pelkkä urbaani legenda, niistä kerrotaan, mutta en ole koskaan nähnyt sellaisia. Mutta varmasti moikkaan jos joskus näen.
Lähetä kommentti