Ratsastin Somerolla klo 11-12 ja tulin suoraan takaisin kotiin. Mennen tullen Somerniemen tori pursusi väkeä ja autoja oli parkkeerattu kolmen kilometrin pituudella tien poskeen kun parkkipaikka ei riitä. Kesäkausi on alkanut ja mökkiläiset ovat tulleet. On niin upea tunne kun en ole mökkiläinen - en ainakaan miellä itseäni sellaiseksi. Eilen puutarhassa ostaessani pihakukkia oli mökkiläisiä tulossa viikonlopunviettoon enkä kuulunut samaan kastiin. Tohkeissaan ja kiireissään, tyypillisiä kaupunkilaisia. Tunnistan Somerolla jo potilaitani ja näen heidän ilmeestään että he tunnistavat minut. S-Marketin kassa, Agrimarketin myyjä, Shellin edustalla kaljaa nappaava joutomies.
Hikisen ratsastuksen jälkeen menin heti järveen, ihanan raikas vesi! Tosin jalkani osui ilmeisesti syvällä olevaan oksantapaiseen, joten toivon mukaan saan jonkun sukulaisen kiskomaan veteen kaatuneen puun rantaan. En mitään niin inhoa kuin veden alla olevia röpöjä, olkoon isoja tai pieniä.
Jeeppi on talvehtinut kuusen alla pressulla suojattuna ja tutkin missä kunnossa auto on. Sain akkukaapelit kiristettyä, starttasin ja Jeeppi lähti kauniisti liikkeelle! Jätän sen takapihalle odottamaan että Ilkka hakee sen itselleen kesäautoksi huomenna.
Kaikessa touhuilussa tuli taas hirmuinen hiki ja on lähdettävä takaisin järveen. Sitten vähän ripsiväriä silmiin ja Helsinkiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti