Purjehdusloman 2011 (B)lokikirja

Sähkö ei riittänyt live-lokikirjan pitämiseen tänä vuonna koska unohdin tietokoneen vene-adapterin Intiaan. Tässä jälkikäteen muistinvaraisesti kirjoitettu versio.


Pia Suomeen 18.7
Mikko Suomeen 27.7
Purjehtimassa 31.7 – 6.8
Pia ja Mikko Montrealiin/Chennaihin 13.8

Lomapurjehdus 2011 at EveryTrail

Kartta ja siihen liitetyt valokuvat aukeavat klikkaamalla sen otsikkoa.

Sunnuntai 31.7

Nauvo – Lillholmen, perillä vähän lipunlaskun jälkeen (1½ h), n. 8 mailia.
Riikka, Ilkka ja Mikko Pirkon kyyditsemänä hakemaan Piaa Jutan maalta Perniöstä. Ehdittiin katsoa Mathildedalin pienimuotoinen ruukinmusea, minkä jälkeen pizzat rannan ravintolassa Jutan perheen kanssa. Ihmeteltiin yhdessä paikallisriitaa; rannan omistaja tekee parhaansa sabotoidakseen ruukkimuseota ja ravintolaa. Sieltä Nauvoon, johon R&I olivat jättäneet veneen perjantaina. Ehdittiin kauppaan 10 min ennen sulkemista; pikaiset, eikä kovin suunnitelmalliset ostokset. Pirkko Somerniemelle.
Gammel danskit loman alkamisen kunniaksi ja yöksi Lillholmeniin.

Maanantai 1.8

Lillholmen – Korppoo (trakkaus päälle vasta matkalla), irti puoli kymmeneltä, Korppoo klo 10:30 (1 tunti), noin 5 mailia.
http://www.sports-tracker.com/#/workout/kaukomi/eg9t1cdeh741j3e2
Pian liikkeelle lähdettyä huomattiin, että Ilkka oli unohtanut Riikan lääkkeet kotiin. Pienen selvittelyn jälkeen päädyttiin poikkeamaan Korppoon apteekkiin (Utössä pekkä lääkekaappi, johon lääkkeet pitää tilata etukäteen). Kiireinen Someron lääkäri huomasi saamansa tekstarit ja soitti reseptin parin kilometrin päässä rannasta olevaan apteekkiin.
Korppoo – Storogskär, 12:30 – 22:00 (9½ h), 46 M
http://www.sports-tracker.com/#/workout/kaukomi/9aq5271id1n92tjq
Maihinnousujoukkojen palattua irti ja pitkään ihmettelemistä mihin mennään; Utö, Österskär,Kökar, Degerby? Riikka ratkaisi asian kertomalla, että oli viimeksi Maarianhaminassa silloin kun he kävivät Legolandissa. Pikkuisen kyllä ihmeteltiin, miten Maarinahamina sopii Legolandin käyntiin ja jälkeenpäin kävikin ilmi, ettei Riikka ollutkaan ollut Maarinahaminassa. Mikko tulkitsi tapansa mukaan Riikkaa vähän suoraviivaisesti, eli että Riikka tahtoo Maarianhaminaan. Eli kiitos Riikalle siitä, että saatiin pidempi purjehdusloma!
Suunta siis kohti Maarianhaminaa hyvässä myötäisen puoleisessa tuulessa. Ilkka ja Mikko käyttivät toista tuntia spinnun virittämiseen. Ei saatu ihan valmiiksi (sopivia skuutteja ei löytynyt, vaan spinnupussissa olevat olivat ihan liian lyhyet) siihen mennessä kun tuuli kääntyi enemmän sivuun ja vahvistui. Ei uskallettu tehdä ensimmäistä spinnukokeilua siinä tuulessa, etenkin kun spinnupuomi on Mikon mielestä aika heiveröinen.
Jatkettiin neuvotteluja päivän kohteesta kunnes lopulta päädyttiin Storogskäriin. Ahvenanmaalle saapumisen kunniaksi Gammel danskit.
Havaittiin, että Pian ja Mikon ruokailusysteemit poikkeavat Riikan ja Ilkan vastaavista. Me ollaan yleensä totuttu siihen, että syödään matkalla jolloin siihen ei mene aikaa perillä. Nyt noudatettiin R&I:n tapaa eli perilletultua (siis klo 22 jälkeen) ruvettiin virittelemään grilliä. Grillin hiilet saatiinkin jollain lailla syttymään, mutta ei ihan niin kuumaksi, että kasler olisi varsinaisesti kuumentunut siinä. Grilli antoi sille kuitenkin hyvin makua ja varsinainen kypsytys uunissa. Maistui vallan makoislata Riikan sieninyyttejen kanssa.
Riikka ja Ilkka taisivat vielä käydä yösaunassa, mutta en ole varma kun en ollut enää todistamassa sitä.

Tiistai 2.8

Storogskätr – Maarianhamina, 10:15 – 13:30 (3 h 15 min), 16 M
http://www.sports-tracker.com/#/workout/kaukomi/c4i7e61rvohc8qku
Aamiaisen jälkeen mukava purjehdus Maarianhaminan itäsatamaan. Perinteisellä pizza-lounaalla. Parin tunnin kierros Pommernissa, siiderit lansisataman ravintolassa ja Mathis Halleniin provianteeraamaan: jättikokoisia ruotsalaisia täplärapuja, mazariineja ja jotain muuta. Pienimuotoiset rapujuhlat veneessä Skåne akvavitin kera.


Riikka ja Ilkka kävivät vielä tutustumassa pintapuolisesti Maarianhaminan yöelämään.

Keskiviikko 3.8

Maarianhamina – Österskär, 11:10 – 21:10 (10 h), 50.5 M
http://www.sports-tracker.com/#/workout/kaukomi/57vfdanprknvm0ok
Tuuli oli kääntynyt suunnitelmien (ja ennusteitten) mukaan lännen puolelle, joten matka kohti Österskäriä meni mukavassa sivumyötäisessä. Tällä kertaa ruokailu Pian ja Mikon tapaan eli matkalla. Perille perinteiseen tapaan lipunlaskun jälkeen. Tällä kertaa sen verran aikaisin, että ehdittiin kiivetä kalliolle ottamaan muutama tusina hienoja auringonlaskukuvia.




Mikko onnistui unohtamaan maasähköadapterin Maarianhaminan laiturille.
Nuoret vielä saunaan ennen nukkumaanmenoa.

Torstai 4.8

Österskär – Kifskär, 11:15 – 19:15 (8 h), 41 M
http://www.sports-tracker.com/#/workout/kaukomi/6265g05p66ge31da
Käytiin “kylässä” aikomuksena ostaa kaloja. Mikko yllätti itsensä rupattelemalla fiskarin kanssa, joka valitteli ettei kaloja yksinkertaisesti ole, hylkeet ovat kuulemma syöneet kaikki (itse kyllä arvelisin, että poikkeuksellisen lämpimällä vedella voi olla osuutta asiaan). Kahdeksasta verkosta oli kuulemma tullut kaksi ahventa. Ostettiin lohdutukseksi (gubben, ei meidän) perunoita ja Österskär-postikortteja.
Pieni keirros saaressa jonka aikana Ilkka onnistui huokuttelemaan kyyn pistämään itseään. Tai sitten kyseessä oli kavala kyy, joka aikoi napsia meidät kaikki yksi kerrallaan. Kävelimme polkua peräkkäin, Ilkka viimeisenä kun I huomasi yhtäkkiä, että nilkassa on jotain. Löytyi kaksi pientä punaista pistettä, joiden ympärillä oli vähän turvotusta. Mietittiin kaikki mahdolliset vaihtoehdot, muurahaisista paarmoihin ja ampiaisiin, mutta mikään muu selitys ei tuntunut uskottavalta kuin kyy. Soitettiin Someron päivystävälle lääkärille, joka kehotti käymään lääkärissä. Kukaan ei onneksi löytänyt ohjetta, jonka mukaan uhri pitäisi kantaa tapahtumapaikalta, vaan Ilkka käveli itse veneeseen.

Käärmeenpuremajälki

Ilkka vakuuttamassa Riikalle, että kaikki on hyvin

Liikkeelle lähdettyä päätettiin, että ei välitetä päivystävän lääkärin ohjeista vaan suunnataan suunnitelmien mukaan kohti Kifskäriä. Jos puremasta olisi tullut allergisia reaktioita, niitten olisi pitänyt jo tulla. Toisaalta jos menisimme Nauvoon, jossa oli kai lähin lääkäri, tulisimme sinne siinä vaiheessa kun kaikkien googlattujen tietojen mukaan tilanne olisi käytännössä jo ohi. Seurattiin siis tarkkaan kaikkia opittuja oireita; jos niitä olisi ilmaantunut, oltaisiin joko menty Kasnäsiin tai soitettu Merivartiosto tai Mediheli hakemaan Ilkkaa.

Matka meni kuitenkin mukavasti ilman mitään ongelmia. Kifskärissä Ilkan jalka oli jo sen verran unohtunut (tai ainakin oireeton), että käveltiin luontopolku. Sen jälkeen herkulliset grillaukset grillikatoksessa (ja vielä yösauna?).

Perjantai 5.8

Kifskär – Hanko, 8:45 – 12:30 (3 h 45 min) , 18 M
http://www.sports-tracker.com/#/workout/kaukomi/6265g05p66ge31da
Reipas purjehdus sivumyötäisessä Hangö västran yli. Tankkaus ja laituriin siihen kohtaan, mihin venäläinen purjevene upposi juhannuksen aikaan Riikan, Ilkan ja Ankan silmien alla. Sushilla HanKo sushissa Casinolla, minkä jälkeen veneelle hakemaan Riikan ja Ilkan kamoja. Riikka muisti vasta matkalla, että jäähyväis-Gammel danskit oli jäänyt juomatta. Ostettiin Riikan iloksi uusi pullo Hangon alkosta ja juotiin haikeat lähtömaljat kadunkulmassa.

Meriveden lämpö Hangö västralla

Gammel danskit idyllisessä(?) kadunkulmassa

Riikka ja Ilkka lähtivät junalla kohti Helsinkiä ja kauden toisia rapujuhliaan. Kiitos Riikka ja Ilkka! Oli todella kivaa purjethtia teidän kanssanne. Melkein viikko pienessä veneessä oli yhdessäoloa parhaimmillaan!
Hanko – Barö, 16:45 – 01:30 (7 h 45 min), 33M
http://www.sports-tracker.com/#/workout/kaukomi/d34glasih3gnut9e
Kevyessä myötäisessä kohti itää, Pia hoitaa purjehtimisen ja Mikko torkkuu. Illan hämärtyessä tuuli hiljenee edelleen, luonnon äänet kuulee hyvin. Matgrufvanin kieppeillä päätetään, ettei malteta pysähtyä kun on niin mukavaa. Mikkokin virkistyy sen verran, että tekee ruuan. Syömäpuuhien aikaan Mikko onnistuu jiippaamaan ja säheltämään merikortin veteen. Seuraa erinomainen oppitunti siitä, miten ei pidä toimia jos joku tai jotain putoaa mereen. Ei pidä hätäillä ja yrittää kaikenlaista epätoivoista, kuten poimia pudonnut vedestä ilman, että laskee purjeet ensin. Onneksi sentään pidettiin huolta siitä, että katsoimme koko ajan putoamispaikkaa, ja kortti saatiin ylös kunhan ensin laskettiin purjeet. Operaatioista näkyy kauniit kuviot SportsTrackerin tallentamassa reitissä Busön kaakkoispuolella, kohdassa 7h 44 min.

Kun purjeet olivat valmiiksi alhaalla, jatkettiin matkaa moottorilla. Elokuun ilta pimenikin nopeasti ja lopulta ajoimme ihan pimeässä. Reimarit löytyivät hyvin Maglite taskulampun avulla. Toimimattoman mastovalon korvikkeeksi sidottiin otsalamppu mastoon. Barön sisäänajoa ei oikein erottanut, mutta luottamalla SportsTrackeinr karttaan osuimme ongelmitta oikeaan kohtaan.

Lauantai 6.8

Barö – Haukilahti, 12:00 – 18:45 (6 h 45 min), 37 M
http://www.sports-tracker.com/#/workout/kaukomi/91o4tl8a0q1ds75a
Meille suosiolliset tuulet jatkuivat ja päästiin melkein koko matka mukavassa sivumyötäisessä. Kytöltä eteenpäin plattlänsiä ja kova työ vältellä jiippia aallokossa. Gåsgrundetinkohdalla tulikin oikea jytky-jiippi, isonpurjeen skuutin vaunu ei pysähtynytkään stopperiin, stopperi mereen ja skuutti heilui iloisesti kaukana veneen laidan ulkopuloella. Kalastettiin skuutti takaisin ja jatkettiin loppumatka yhdellä stopperilla.
Lauantai oli loman ensimmäinen (osittain) sateinen päivä, mutta edelleen lämmintä eikä myöskään merivesi kylmennyt sateen mukana.

Opettavainen purjehdusloma. Opittiin:

- Kyyt ovat kavalia, pysyvät väijyksissä ja iskevät joukon viimeisen nilkkaan kuin alkuasukkaat Tarzan-leffoissa
- Kyyn puremat eivät ole vaarallisia
- Merikortit kelluvat
- Vanhat merikortit kannattaisi säilyttää veneessä (jos edellinen huomio ei olekaan yleispätevä)
- Reimarit löytyvät Maglite taskulampun avulla vaikka olisi kuinka pimeää
- SportsTrackerin karttaa voi käyttää pimeänavigoinnissa
- Gammel danskia voi nauttia hätätilassa myös maissa


Pakolliset tilastotiedot:
Yhteensä 255 meripeninkulmaa, liikkeellä 51½ tuntia eli kesinopeus 5.0 kn. Huomaa, että oli hyvät tuulensuunnat kun kolmena päivänä tehtiin 51 mailin kunakin 51 mailia.
Viimeistä päivää lukuunottamatta meillä oli aurinkoista tai korkeintaan puolipilvistä koko matkan. Alkukesän helteet olivat kyllä (onneksi) ohi, lämpöä 20-25C. Meriveden lämpötila vaihteli 21 ja 23 asteen välillä, eli tasan 10 astetta lämpimämpää kuin viime kesänä!

Purjehdusloman jälkeen vietettiin Pian kanssa leppoisaa kaupunkilomaa. Käytiin pari kertaa torilla, syötiin kaikkea mitä ollaan kaivattu muualla asuessa, käytiin Linnanmäellä, jossa kokeiltiin kaikkia laitteita, käytiin Eläinmuseossa, käveltiin kymmeniä kilometrejä. Purjehduksen täydennykseksi kadehdittavan hienoa laatuaikaa isän ja tyttären välillä. Iltaisin Pirkkokin tuli Somerolta ja vietettiin leppoisaa perhe-elämää.

Helsinki on hieno turistikaupunki

Pidettiin perinteiset suvun rapujuhlat Caloniuksenkadulla. Minä olin varma, että siitä tulisi pelkkä katastrofi – en voinut ymmärtää kuka neropatti keksi pitää juhlat meillä. Lopulta 17 aikusta ja 2 lasta mahtui oikein hyvin ruokapöydän ääreen ja kaikilla oli hauskaa ja ravut hyviä. Mummukin tunnusti seuraavana päivänä löytäneensä aikaisempien vuosien kuitteja, joiden mukaan neljänä aikaisempanakin vuonna on syöty täplärapuja.

Kaikkiaan, aivan mahtavan kiva loma! Olen saanut viettää viime vuosina monta lomaa niin, että vain osa perhettä on mukana. Samalla kun on ikävä niitä, jotka eivät ole paikalla, on jotenkin erityisen antoisaa olla vain yhden tai kahden lapsen kanssa kerralla. Ensimmäinen tällainen oli vuosia sitten Ilkan kanssa kahdestaan tekemämme automatka Englannissa, sen jälkeen lasten vierailuja Brasiliassa ja Intiassa, hiihtomatkoja kahdestaan kummankin pojan kanssa, meidän käyntimme Montrealissa ja Australiassa. Ja kaikkein mieluisimpina viime vuosien purjehdukset, milloin Pian kanssa kahdestaan, milloin mukana Antti tai Ilkka ja Riikka. Mikään ei vedä vertoja niille!

Samat kuvat geotaggeineen löytyvät myös osoitteessa: https://picasaweb.google.com/105799339964885147626/Summer2011?authkey=Gv1sRgCI7xjqX5i6DN3AE