Päätoimittaja oli hapan kun kirjotin Suomessa tapahtuneesta purjehduksesta blogissa, jonka otsikkona on Tapahtuu Tamil Nadunssa. No, tämä on ainakin oikeasta paikasta, vaikka väärän kirjoittajan kirjoittama.
Meillä on kaksi autonkuljettajaa. Olin kolme viikkoa lomalla, Pirkko neljä vikkoa. Autonkuljettajilla ei siis ole ollut liikoja ajoja viime aikoina. Silti minulla ei ollut käytettävissäni yhtään autonkuljettajaa viikonloppuna.
Babun piti viedä isänsä lääkäriin tai temppeliin tai jotain. Babun isähän on ollut huonossa kunnossa, joten annoin ilman muuta luvan ja totesin, että Brabha voi varmaa kuskata minua viikonloppuna kun Madam on ollut jo neljä viikkoa poissa. Babu vastasi, että Brabha on ollut kolme viikkoa joka päivä kiinni maalaustöissä ja hänellä on nyt joku erityisen pyhä päivä ja pitää päästä temppeliin. Ilmeisesti Brabha vietti minun lomani vahtimalla talomme maalaustöitä tai ehkä Brabha otti oikeasti toisen työn siksi aikaa kun Madam on poissa. En minä tiedä mistä oikeasti oli kyse. Minähän en antaudu pidempiin keskusteluihin autonkuljettajien kanssa. Jollen ymmärrä kerrasta, niin odotan että Pirkko ottaa asiasta selvää.
Vartijamme Jantu, se mukava Assamin poika, on siis palannut vuosittaiselta kotilomaltaan. Oli oikein kotoisaa kun Jantu juoksi iloisesti hymyillen avaamaan porttia tullessani lentokentältä viikko sitten. Nyt alan kylläkin huolestua siitä, että en ole nähnyt toista vartijaa kuluneen viikon aikana. Vaikka Jantulla onkin varmasti voimia kuukauden levon(?) jälkeen, ei 24/7 työskentely ole pitkän päälle suositeltavaa. Ehkä toinen vartija on kuitenkin töissä ja minä en vain ole sattunut näkemään. En tiedä. Pirkko ottaa tästäkin selvää huomenna.
5 kommenttia:
SSitten sinullakin elämä helpottaa ja palaa oikeisiin uomiinsa, kun Pirkko palaa ottamaan ohjakset käteensä. Tehtaitten johtaminen on siis ihan yksinkertaista koti-henkilökunnan hoitamiseen verrattuna.
Mikko on tuollainen joviaali isähahmo joka tosin mieluusti pysyttelee etäällä hankaluuksista. Kotihommathan on silkkaa hankaluutta ainakin Intiassa.
Prabhalle oli annettu tehtäväksi valvoa maalaustöitä että ne tehdään kunnolla ja hoitaa vartijoiden ja Anithan kanssa huonekalujen peittäminen. Olin kirjoittanut nelisivuisen yksityiskohtaisen listan jota sekä Anitha ja Prabha tavasivat. Lisäksi olin antanut oman Suomen numeron ja sanonut että siihen saa soittaa meidän kotipuhelimesta ellei tehtaan Mr ravi pysty ratkomaan mahdollisia ongelmia.
Palkka juoksi molemmilla normaaliin tapaan koko kuukauden ajan.
Onpa kiva tulla kotiin setvimään taas kaikki suotuisat ja otolliset päivät ja sukulaisten sairaudet.
Toinen vartijamme "Jaws" soitti ovikelloa tänä iltana ja ilmoitti "Sir, I'm coming back now, Sir". Ilmeisesti Jantu oli tosiaan yksin viime viikon.
Hyvin kirjoitettu teksti joka tapauksessa. Ihan kuin jostain kirjasta.
Tuli vähän ikävä Somerniemelle, vaikken noita paperiin käärittyjä jätskejä ja muuta olekaan kokenut.
Hupsista, ei ollut tarkoitus kopioida tästä suoraan omaan blogiin otsikkoa! Tulipa silti tehtyä. Ja saman tyyppisiä terveisiä minäkin lähetin...
Isällä on kyllä hyvin asiat kun ei tarvitse huolehtia näistä kodin menoista tai keskustella mitään syvällisempiä kenenkään kanssa, vaan vaimo tulee kuitenkin ottamaan selvää asioista. Heti kun astuttiin autoon lentokentällä äidillä ja Prabhalla oli paljon juteltavaa maalauksista ja sukulaisten kuulumisista ja muista. Sulla on helpompaa.
Lähetä kommentti