Musiikkiratsastusta

Ratsastusjutut taitavat olla vähiten kiinnostavia, mutta minulle ne ovat tärkeitä. Juteltiin juuri Kirkkonummella Wiknerin tallilla kuinka ratsastukseen on ehdottomasti liityttävä se sosiaalinen komponentti, ei sitä muuten viitsi harrastaa. Mekin siis rupateltiin kurssimme jälkeen pari tuntia niitä näitä, katseltiin hevosia laitumella, koiria pihalla, kaunista maalaismaisemaa.

Musiikkiratsastus oli aikuisille, siis meille tätiratsastajille suunnattu kaksi-iltainen kurssi. Vajaa kaksi tuntia kumpanakin iltana oli ihan riittävää kuntoilua. Kenelläkään meistä kahdeksasta ei ollut aavistustakaan mihin olimme ilmoittautuneet, mutta sekin kuuluu tätiratsastukseen. Mukaan mennään innolla sen enempää stressaamatta. Tässä iässä ei tarvitse pelätä tai olla huolissaan näyttääkö hölmöltä tai voi kauheaa jollen osaakaan.

Kai se oli jotain katrillia, vaikka ei mitään kouluratsastusta. Ratsastimme kahdessa jonossa, neljä ratsukkoa maneesin molemmin puolin, ja pyrimme pitämään ruodut järjestyksessä siten että vastapuolella kulkeva pari pysyi suunnilleen samassa tahdissa. Oli se hilpeää! Pääty-ympyrälaukka siten että toiset laukkasi oikeata ja toiset vasenta laukkaa eri suuntiin kuulema näytti hienolta, mutta ratsastajille se oli varsinainen kaaos. Törmäilimme sinne tänne ja ihmettelimme mistä niitä laukkaavia hevosia eteen oikein työntyi. Siitä jatkoimme maneesin pitkille sivuille ja piti tehdä vastapäätä laukkaavan pariratsukon kanssa samanaikaisesti samankokoinen voltti, mutta tästä ohjelmanumerosta oli ikävä kyllä luovuttava. Ne jotka laukkasivat voltin, laukkasivat sen jossain missä sattuivat olemaan, loput ravasivat ja joku käveli jonkinlaisen ympyrän. Opettajamme, 20-vuotias Kauppakorkeaan juuri pyrkinyt ratsatajatyttö oli jatkuvasti innoissaan ja tosi kannustava. Nuoret ovat ihmeellisiä.

Viidennen kenraaliharjoituksen jälkeen tallin leiriläiset pääsivät vanhempineen katsomaan tätien esitystä. Meitä kyllä huvitti että onkohan tämä kovinkaan viisasta kun sekä pikkuiset että heidän vanhempansa näkevät mihin kaikki ratsastukseen uhratut vuodet ja rahat lopulta johtavat. Mutta saimme noin 50-henkiseltä yleisöltä innostuneet aploodit ja tallin omistaja Annukka kehui meitä. Sanoi tosin suoraan ettei ne voltit olleet paljon mistään kotoisin.

Jouluna soi taas Abba ja tädit esittävät katrillinsa tallin joulujuhlassa. Pyysin ilmoittamaan hyvissä ajoin sekä kenraaliharjoituksista että joulujuhlasta minulle että voin varata lentolipun. Enhän voi jättää Lavretta-tammaa enkä porukkaani pulaan.

Ja voin paljastaa että hevoset rakastavat laukata "Dancing Queen"in tahtiin.