Asun parin kilometrin päässä Antista, Nicosta ja Stefistä joten vietämme eri elämää. Jo senkin vuoksi koska kiinnostuksen kohteemme ovat erilaiset. On tietenkin omituista että olen Goalla koska en välitä uima-altaalla tai beachilla lojumisesta. Jaksan sitä korkeintaan tunnin verran.
Goalla tuntuu olevan pelkästään länsimaisia turisteja. Tämä Goa jossa olen - Pohjois-Goa - on halpamatkailijoiden paikka ja sen huomaa. Brittejä on paljon muttei heidän puheensa ole Oxfordin englantia. Tuskin ymmärrän heitä. Nuorille tämä sopii, mutta ehkä minusta on tullut snobi Intiassa - Intia opettaa rasismiin, jos suoraan sanon - mutta luulen että viiden tähden Taj-hotelli olisi ollut minulle parempi paikka. Näen Intiassa asuessani päivittäin niin paljon likaa, surkeutta, köyhyyttä ja puutetta että lomalla kaipaan siistiä, puhdasta ylellisyyttä jota sitäkin on Intiassa yllin kyllin.
Ei hotellissani vikaa ole. Kaikki on siistiä ja paikat on kunnossa. Uima-allasalue on kivan näköinen (en tietenkään ole ollut siellä lojumassa) ja hiekkarannat ovat ihan lähellä. Mutta joku mättää. Kai ne ihmiset.
Kävelin tuloiltana toissapäivänä pitkin katuja etsimässä ruokapaikkaa. Pääkatu on kapea ja liikenne kova. Takseja paljon ja ajetaan varsin kovaa. Tien ylitys onnistuu useimmiten juoksemalla. Leppeä tyylikäs käyskentely ei ole tätä Goaa. Ei ole kävelykatuja. Jossain muualla ehkä, en tiedä. Punainen hiekka pöllyää ja likaa jalat ja sandaalit. Paljon ihmisiä, eläkeläisiä ja nuoria, perheitä. Valkoihoiset tulevat kesken talvea ja polttavat nahkansa punaiseksi. Eri punaisen sävyä näkee todella paljon. Ymmärrän hyvin, Antti kavereineen kaipaa myös aurinkoa jota eivät ole pitkään aikaan nähneet. Onhan ihanaa olla shortseissa ja sandaaleissa yötä päivää ja antaa lämmön helliä talvi-ihoa.
Eilen vietin mukavan päivän. Otin taksin päiväksi ja kävin Aguada Fort-linnoituksella, Vanhassa Goassa katsomassa kirkkoja ja mausteplantaasilla. Vanha Goa rakennettiin portugalilaisten tullessa 1510 ja portugalilaiset olivat Goassa 1960-luvun lopulle asti. Portugalin kieli on oikeastaan kadonnut vaikka paikannimissä sitä esiintyy paljon. Hämmästyttävää miten nopeasti yli viidensadan vuoden portugalilaisperimä katoaa: pyysin päästä Velha Goaan (vanha Goa portugaliksi, tämä muoto esiintyy myös kartassa) muttei minua ymmärretty. Old Goa meni läpi.
Vanha Goa oli aiemmin niin täynnä kirkkoja että vieri vieressä olevien kirkonkellojen kumaukset aiheuttivat päivittäin useaan kertaan täydellisen kakofonian. Portugalilaiset rakensivat tiuhaan tahtiin näyttäviä kirkkoja häkellyttääkseen paikalliset kullalla ja muulla upeudella jotta saisivat hindut kristityiksi. Osittain onnistuivat. Nyt Goalla asuvat kristityt, hindut ja muslimit sulassa sovussa, ainakin niin oletan. Entinen vireä, vilkas kaupunki on kadonnut, Vanha Goa on nykyään autio. Muutama kirkko on tallella kunnostettavana.
Mitään asutusta ei ole (paitsi tietenkin "valtauksia", hökkelikyliä, kuten aina Intiassa). Goan hallinnollinen ja kaupallinen keskus on siirtynyt lähemmäksi rantaa.
Jatkoin matkaa maustefarmille. Luulin että Goa on pieni, mutta etäisyydet yllättivät. Ajoin yhden päivän aikana liki 100 kilometriä vaikka luulin kaiken olevan ihan vieressä, enkä mennyt lähellekään etelä-Goan tyylikkäitä lomahotelleja tai golf-kenttiä.
On kai kovin tyypillistä että nähtävyydet, museot ja linnoitukset kiinnostavat enemmän intialaisia. Länsimaiset etsivät sitä lämpöä ja rantoja. En ollut ainoa valkonaama, mutta kuitenkin niin että minua pyydettiin valokuviin.
Hotellini lähellä kukaan ei pyydä valokuvaan, hädin tuskin näen yhtään intialaista vaikka Goa on hyvin suosittu lomakohde myös intialaisten keskuudessa. Mutta kun intialaisilla on se kammo rusketusta ja ruskeata ihoa kohtaa. He käyvät erilaisissa hoidoissa valkaisemassa ihoaan, myös Goalla. Länsimaiset makaavat rannalla ruskettamassa nahkaansa, intialaiset makaavat hoitolaitoksissa valkaisuvoiteiden peittäminä.
Brittejä, skandinaaveja, israelilaisia ja venäläisiä. Etenkin venäläisiä. Tänään luin Times of Indiasta kuinka nyt alkaa jo kaduttaa Goan turistiministerin markkinointimatka Venäjälle. Goalaisia ihmetyttää venäläisten käyttäytyminen - kuinka venäläiset vuokraavat pikkubussit ja hakevat "ystävänsä" lentokentältä ja kuljettavat heitä nähtävyyksiin. Että kuinka muutamalla venäläisellä voi olla jatkuvasti, viikko toisensa jälkeen ystäviä käymässä. Ja muuta bisnestä perustetaan ja samalla goalaisten turismista saadut tulot vähenevät. Venäläiset eivät tuokaan rahaa Goaan.
Vaikka Goa on länsimaisten täyttämä sen mukana on tullut paljon länsimaisia tapoja jotka sallitaan - kevyt pukeutuminen, uima-asussa esiintyminen, julkinen alkoholin myynti, jopa suuri täydellisesti varustettu supermarket jollaista ei koko Chennaissa ole - Goa on kuitenkin Intiaa. Huomaan että Goassa esiintyvä vapaa käytös joka on ihan normaalia Espanjassa tai Brasiliassa tai muilla aurinkorannoilla järkyttää minua jonkin verran. Sen lisäksi että minusta on tullut jonkun sortin snobi ja rasisti Intiassa, olen omaksunut myös chennailaisia käsityksiä siitä mikä on soveliasta ja mikä ei. Ja pohjimmiltani olen kuitenkin salliva suomalainen. Mikä sekasotku!
3 kommenttia:
Hassua, että suuntasit juuri Goaan,
josta täällä ei juuri ole innostuneita matkakertomuksia kuultu. Ilmeisesti sinun luettelemasi kielteiset ja vähän täysi-ikäisiä tökkivät epäkohdat
tekevät siitä just nuorison mielen mukaisen lomakohteen. Vaan onhan sekin sitten koettu, ja kun vaivaa näkee, aina löytyy mielenkiintoistakin. Terveisiä niille pojille, jos tapaatte.
Goankin alueelle mahtuu paljon erilaista. Tuttaviini kuuluu monia jo keski-iänkin ylittäneitä sivistyneitä ihmsiä, jotka matkaavat kerta toisensa jälkeen eteläiseen osaan Goaa, joka on tuttu myös minulle. Myöskin Delhissä asuvilla intialaisilla ystävilläni on lomapaikka Goan alueella. Olen asustellut Dona Paulassa, viehättävässä kylässä, josta teimme ihastuttavia matkoja merelle, kalastamaan ja tutkimaan koralleja.
Pohjoinen osan tutkailuun riiti yksi päivä, ainakin silloin se oli kuin eri maailma eteläiseen osaan verrattuna. Omin neuvoin ja taksin avustuksella (sama taksi pari viikkoa) n.500 km:n säteelle saimme nähdä ja kokea paljon. Minulle jäi ainakin kauniit ja hyvät muistot jo ensimmäisellä käyntikerralla, en ole rannalla makaaja vaan mitä suurimmassa määrin kulttuurin ystävä ja innokas tutustumaan kunkin maan elintapoihin ja kulttuuriin. Oikein mukavia hetkiä Goassa ja turvallista kotimatkaa. / Mii
Intia on tosi eriarvoinen maa kaikessa demokraattisuudessaan. Ylellisyyttä löytyy yllin kyllin pienelle osalle porukkaa mutta tavalliselle matkaajalle Intia on minusta vaikea maa. Kauneutta on vähän ja matkat on pitkät. Istutaan autossa tuntitolkulla katsoen samoja karuja kuivia tasankoja ja nuhruisia kyliä. Goalla on vähemmän saastaa kuin muualla, joten siinä mielessä Goa on tosiaan kaunis. Puhdasta ja viehättävää on myös parhaimmissa resorteissa ja vauraissa kodeissa.Jotenkin sitä siisteyttä kaipaa eniten. Ettei aina haise.
Lähetä kommentti