Hotellin interiööri on idyllinen ja hyvin suunniteltu: sisäpihalla ja vesipuutarhalla on saatu viehättävä kolonialistinen portugalilaistunnelma aikaan.
Jatkan 25 metriä ja käännyn kohti rantaa tämän aukean yli jota reunustavat paikallisten kodit. 
Olen jo melkein rannassa, tuolla se meri näkyy. Ohitan nopeasti rannalla asuvien takapihat jossa toimii kierrätys kuten Intiassa on tapana: kaikki paitsi muovijäte katoaa ihmisten tai eläinten käyttöön. Muovijäte ei katoa minnekään ja sitä tulee koko ajan lisää.
Tässä on variksensukuiset linnut harrastamassa ekologista kierrätystä. Koska olen melkein rannalla, en keskity lintujen bongaamiseen sen enempää...
... ja pääsen perille. Polttavan kuumaa puhdasta hiekkarantaa on loputtomiin, ihmisiä ja rantakahviloita, lomatunnelmaa.
Hieman ihmetyttää miksi tämän laivavanhuksen on odotettava purkupäätöstä, hautausta tai ehkä vain huomispäivää juuri tässä, uimarannalla. Toki käytöstä poistetut laivat ovat monen mielestä idyllisiä ja kiehtovia. Aiheuttihan Finjetinkin purkaminen laajahkon kansanliikkeen, useita lehtijuttuja ja suuren surun ja pahan mielen joillekin. Tämä rahtialus lienee ollut monenkin kapteenin suuri rakkaus. Mitään päästöjä laivasta ei tule, on se taatusti puhtaaksi kaluttu. Eikä asbesti meren aaltojen kautta kenenkään keuhkoihin kulje.
Olen kulkenut 100 metrin matkani hotellista rannalle ja voin nauttia lämmöstä ja puhtaasta hiekasta. Hiekkarantaa jatkuu ja jatkuu, tilaa on yllin kyllin, tuuli käy vilvoittavasti Arabian mereltä, on tosi kaunista. Kaivinkone rannalla ei jaksa edes ihmetyttää ja kissanraadon kierrän kaukaa.
Kaikesta tästä tuli mieleen lomamme Jamaicalla. Jamaica on kehitysmaa jossa turistin elämä oli helppoa ja mukavaa hotellialueen aitojen sisällä. Muurin toisella puolella oli oikea Jamaica jota lomailija ei halunnut nähdä. Kurjuuden ja köyhyyden näkeminen ei luo kepeätä lomatunnelmaa. Tässä kuvasarjassa ei ole mitään kurjuutta, mutta rehellisesti on myönnettävä ettei Goan turismi ole vielä ihan täydellisyyteen hiottua.
Myönnän myös että minulla on lievä taipumus negatiivisuuteen ja kenties ironiaan ja kirjoitukseni voivat joskus vaikuttaa masentavilta. Vaikka rantaan kulkiessani kuvasin vain nuo nurjan puolen näkymät, lomani on kaiken kaikkiaan ollut hyvin onnistunut. Olen ruskettunut ja hilpeä, olen nauttinut elämästä ja minulla on ollut hauskaa. Olen tavannut poikaani, nähnyt Intian länsirannikkoa, kirkkoja, linnoituksia ja syönyt hyvää ruokaa. Olen tinkinyt taksimatkoista sekä hyvällä että kelvollisella menestyksellä. Tämänpäiväinen esitys taisi olla täydellinen epäonnistuminen... maksoin sovitun summan taksille mutta keskustelu päivän jatko-ohjelmasta sai kuskin pois tolaltaan ja hyvin tuohduksiin. Lopputuloksena kävelimme pitkin pölyistä tietä Antin kanssa lounaalle Taj Aguada Resortiin...
2 kommenttia:
Goassa harmittaa länsimaalaisten ja varmaan varsinkin halpapakettimatkaajien määrä. Jokainen kaupustelija tunnistaa suomen kielen. Missään ei saa olla hetkeäkään rauhassa. Brasiliassa mielestäni oli vähemmän tai ainakin vähemmän agressiivisia kaupustelijoita. Darjeelingissakaan kaupustelijat eivät käyneet käsiksi. Goalaiset tarttuivat käteen kiinni ja yrittivät vetää puoteihinsa.
Joo, on tyhmää olla paikassa missä mainostetaan "Optiker 80% billigare än i Skandinavien!" Ihan niinkuin kun me langettiin ostamaan Pialle silmälasit Thaimaassa ja ne kysyi kaupassa "Do you want to have 'heijastuksenesto'?" Me kysyttiin "What is 'heijastuksenesto'?" Ne vastasi "'Heijastuksenesto' is very good". Me yritettiin kysyä "When 'heijastuksenesto' is good, what does it do, is it needed inside also or only outside?" ja meille vastattiin "Usually customers take 'heijastuksenesto'". me otettiin 'heijastuksenesto' vaikkei tiedetty ollenkaan mikä se on - Pialle ne oli ekat lasit eikä minulla ollut ollut ikinä laseja. Puhuttiin jostain ihan abstraktista josta kumpikaan osapuoli ei tiennyt mitä se oli. Kreisi tilanne, nauratti kovasti.
Lähetä kommentti