maanantai 1. kesäkuuta 2009

Ilman internettiä

Olemme olleet viitisen päivää varsin hiljaa koska kotona ei ole internettiä. Meillä oli lisääntyvästi ongelmia sen kanssa. Aina kun oli sähkökatkos jolloin työhuoneen virta katkesi, myös internet mykistyi ja sen palautuminen kesti yhä pidemmän ja pidemmän ajan kunnes piti aina soittaa palvelun tuottajalle ja pyytää heitä jotenkin hoitamaan uusi yhteyden muodostaminen. Ja lopulta yhden sähkökatkoksen jälkeen koko modeemi sitten sammahti eikä ole siitä elpynyt.

Sähkökatkoksia on ympäri vuoden, mutta kesä on sesonkia koska kulutus on suurin. Monet niistäkin joilla on ilmastointi, pihistelevät sen käyttöä “talvella”. On tosiaan koomista että paikalliset puhuvat ihan vilpittömästi talvesta jolloin lämpötila putoaa korkeintaan joskus yöllä niukin naukin alle 20 asteen. Minusta Chennaissa on vain sadekausi ja kuiva kausi ja aina on kuuma. Toukokuusta ilmeisesti syyskuuhun on oikein kuuma ja touko-kesäkuu on oikein kuuma ja lisäksi oikein kostea. Pitkähihaisia vaatteita silti tarvitaan sisätöissä ja ravintoloissa, jossa intialaiset ovat yhtä innostuneita kun brasilialaiset säätämään ilmastoinnin hyytäväksi ja sen lisäksi pitävät katossa olevat propelit pyörimässä niin että on aina tuulista. Varmaan sen vuoksi naiset pitävät aina hiukset joko ponihännällä tai nutturalla. Minun hiukset liehuvat töissä toimistossa kuten purjeveneessä avomerellä. En muutenkaan ole erityisen viehättynyt sisätuulesta. Eikä kukaan voi ymmärtää miksi jatkuvasti sammuttelen tuulettimia. Ja miksi kuljen villatakin kanssa kesällä. Kyllä minustakin on älytöntä pukeutua pitkiin housuihin ja pitkähihaiseen paitaan ja neuleeseen kun ulkona on 40C astetta. Mutta työpäivän jälkeen käteni ovat yhtä kohmeessa kuin jos Helsingissä kevätaikaan kulkisin ilman käsineitä.

Niin, ilmastointia käytetään, sähkökulutus on suuri, sähköt sammuvat. Meillä vähemmän kuin muilla, koska asumme tärkeiden ihmisten alueella. Meillä ei ole omaa generaattoriakaan sen vuoksi. Meillä on kolmivaiheinen sähkö joten yleensä aina joku vaihe toimii. Viime aikoina työhuone on kärsinyt katkoksista, siis huone jossa meillä on modeemi. Nyt sitten odotamme että saamme modeemin. Tässä on jo viidettä päivää vastailtu puhelimeen ja kerrottu Broad Bandille, palvelun tuottajalle, yhä uudestaan sama asia.

- MIkä on vikana?, – Modeemi ei toimi.,  - Miten ei toimi, eikö valo vilku?,  - Modeemi on hajalla, se luvattiin vaihtaa. ,  - Ok, ok, ok.

Ja sitten tyly klik, puhelin suljetaan ilman turhanpäiväisiä kohteliaisuuksia. Ja kohta taas sama soitto ja sama keskustelu. Ehkä tänään saamme uuden modeemin ja nettiyhteyden. Ei täällä koskaan voi mistään olla varma. Paitsi juuri siitä ettei voi olla mistään varma.

3 kommenttia:

Mikko kirjoitti...

Insinöörin tarkennus kirjoitukseen. Operaattorimme ei ole "Broad Band" vaan kyllä broad band tarkoittaa Intiassakin yksinkertaisesti laajakaistaa. Soittajien puhetulvasta ei yleensä saa juuri selvää. Nuo maagiset sanat "broad band" ovat riittäneet erottamaan luottokorttikaupittelijat näistä odotetuista soitoista.

Operaattorimme on BSNL, joka on valtion telelaitos. Pekka Vennamo onnistui aikanaan vääntämään PTL:stä kilpailukykyisen teleyhtiön. Täällä olisi Pekalle töitä. Sitä odotellessamme päätimme vaihtaa yksityiseen operaattoriin. Uuden yhteyden toimitusajan pitäisi olla muutama päivä, joten olemme internet katveessa vielä vähän aikaa.

ilkka kirjoitti...

Onko sähkökatkokset pitkiä vai parin sekunnin "brownoutteja"? Jos ne on lyhyitä, niin sellainen UPS-varavirtalähde voisi auttaa. Viidellä kympillä luulisi saavan laitteen joka pyörittää modeemia puoli tuntia, ja tietysti suojaa sitä ylijännitepiikeiltä samalla.

Mikko kirjoitti...

Sähkökatkokset ovat yleensä vähän pitempiä, ehkä tunnin-parin mittaisia. Vaikea sanoa, kun emme useimmiten huomaa kun katko alkaa. Valot ja suurin osa ilmastointilaitteista eivät ole siinä vaiheessa, joka menee useimmiten pois päältä. Modeemi on UPS:n takana ja katko huomataan yleensä siitä, että UPS rupeaa piippaamaan sen merkiksi, että akku alkaa olla tyhjä.