Muurahaiskeoista yleensä pyritään pääsemään eroon, etenkin jos ne ovat keskellä puutarhan nurmitilkkua. Meillä niitä on nyt kaksi. Kummassakaan ei ole muurahaisia, mutta muoto ja ulkonäkö on ihan autenttinen suomalainen muurahaiskeko. Koti-ikävissäni voin katsella niitä ja muistella Somerniemen kesiä?
En oikein tiedä miten tämä tapahtui vaikka olin hetken hyvin aktiivinen puutarhan suhteen. Asioita vain tapahtuu täällä. Ehkä kaikki todella on ennalta määrätty.
Heti tänne muutettuamme Mikon edeltäjän puutarhuri Moorthy hehkutti minulle laittavansa kukkapenkkejä nurmikolle. Olin hyvin innostunut ajatuksesta. Sitten talon omistajarouva halusi vaihtaa puutarhuria joka kuitenkin osoittautui kelvottomaksi. Otin Moorthyn takaisin, alennetulla palkalla. Moorthy on todellinen kaunosielu, hyvin suloinen mies. Itkee jos kasvi kuolee. Luultavasti kasveilla on sielu ja Moorthy on henkisessä yhteydessä etenkin kukkasiin. Pidän hurjasti Moorthystä, jotenkin äidillisen suojelevasti, vaikka meillä ei ole edes yhteistä kieltä. Moorthy on kovin herkkä tähän kovaan maailmaan.
Sitten ilmaantui ne kaksi multapyramidia nurmikollemme. Sitten pyramideihin upotettiin pieniä taimia. Enimmäkseen elekielellä ja valikoiduilla englanninkielellä ehdotin Moorthylle kasojen reunustamista kivillä ettei multa valu nurmikolle heti ensi sateen aikana. Kivikeskustelua käytiin viikon verran, meidän piti mennä välillä jopa yhdessä niitä ostamaan puolentoista tunnin matkan päähän etelään. Tästä minä kyllä kieltäydyin, kivimyyjä toimittakoon itse kivet meille.
Toissapäivänä kotiintullessani Moorthy istui hartaana nurmikolla asettelemassa pieniä pyöreitä keltaisia kiviä keon katteeksi. Pienet taimet pistivät somasti kivien välistä esiin. En tiennyt mitä sanoa. Oikeastaan mykistyin täysin. Tätä en todellakaan ollut odottanut kun olin mielestäni niin selkeästi kuvaillut kivillä reunustetun tasaisen kukkapenkin. Mutta Moorthyn silmät loistivat ja hän asetti varovasti kiven toisensa perään ettei yksikään taimi taipuisi "Stones very good idea Madam".
Mikko tuli illalla kotiin ja näki ensimmäistä kertaa Moorthyn joka oli vielä työn touhussa. Mikkokin jäi tuijottamaan kivikekoja. Tulin illemmalla kotiin. Mikko heti kommentoi "Sait siis tahtosi läpi kukka-asiassa. Mielenkiintoinen idea. Moorthy kertoi että kaikki on rouvan suunnittelemaa".
Hieman kyllä pelkään vuokraemäntämme seuraavaa Chennain käyntiä...
2 kommenttia:
Täällä Haagassa bongarit käyvät katsomassa naaputitalomme puistikossa harvinaista lintua. Chennaissa om nyt uusi, parempi nähtävyys bongareille, ei ainakaan karkaa lentoon!
... Eikä ilmeisesti monsuunisadekaan vie mennessään. Väheksymättä mitenkään haagalaisia tipuja, totean että Intia on ihmeellinen.
Lähetä kommentti