Intiassa loma on tuntematon käsite. Lomat, kuten ne länsimaissa hapatuksessa tunnetaan, ovat muutenkin varsin uusi keksintö. Suomessa vuosiloma säädettiin ensi kertaa vuoden 1922 työsopimuslaissa jolloin sen vähimmäispituudeksi määriteltiin 7 päivää. Agraariyhteiskunnissa lomia ei tunnettu.
Intiassa on suunnilleen sama määrä julkisia pyhä/vapaapäiviä kuin on kaikissa muissakin maissa. Suomessa niitä taitaa olla 12 päivää vuodessa, samoin Intiassa. Jos Intiassa pyhä sattuu sunnuntaiksi, sitä ei kompensoida. Sen lisäksi työntekijällä on oikeus tiettyyn määrään, esimerkiksi 15 päivää, palkallisia vapaita, joihin sisältyy sairaspäivät. Nämä vapaapäivät kuluvat sairastelun lisäksi pakollisiin sukujuhliin ja temppelissäkäynteihin. Kaukaisenkin sukulaisen hautajaisiin on pakko mennä ja häissä on normaalisti 1000 vierasta. Hautajaiset ovat häitä tärkeämpiä, jokaisen sukulaisen häihin ei ole pakko osallistua. Lomailu on tuntematon käsite.
Lomia ei edes osata vaatia. Minne köyhä menisi lomalla? Kesämökkejä ei ole kun asuntokin voi olla aaltopeltikattoinen, maalattiainen murju. Slummivisiitit elämysmatkailuna ovat nouseva trendi länsituritien kesken, mutta slummiasukkaat eivät miellä elävänsä eksoottisessa ympäristössä. Köyhän perheen tuloista 70-80% menee ruokaan.
Vartijamme Sanjay on pohjoisesta, koillisesta Orissan osavaltiosta. Sanjay on vartiointiliikkeen palkkalistoilla ja meillä töissä joka päivä, 12 tuntia päivässä. Ei vapaapäiviä. Ihan normaali vartijan työsopimus. Sanjayn äidinkieli on hindi eikä tamili ja englantikin on aika huonoa. Olin kuitenkin ymmärtänyt että Sanjay on nyt lähdössä kuukaudeksi kotikyläänsä Orissaan ja sijaisvartija kävi eilen esittäytymässä. Illalla Sanjay otti puheeksi lainan. Lähtiessään kotiinsa, hän jää vaille kuukauden palkkaa. Orissassa on sisaren häät ja häät maksavat paljon. Matkakin maksaa.
Tiedämme että on tavallista että palveluskunta pyytää lainaa. Yleensä tapana onkin lainata esimerkiksi kuukauden palkan verran rahaa ja tehdä kirjallinen lainasopimus ja sovitaan tarkat lainanlyhennyssummat ja-päivät. Olemme olleet Sanjayhin hyvin tyytyväisiä. Hän on vaikuttanut luotettavalta, on aina iloinen, valtavan reipas ja auttavainen eikä ole sikeäuninen. Sanjay pyysi noin 80 euron lainaa, joka on luultavasti suunnilleen vartijan kuukausipalkka.
Mikko neuvotteli lainaehdoista ja takaisinmaksusta. Sanjay uskoi itse pystyvänsä lyhentämään lainaansa 20 euroa kuukaudessa, joka kirjattiin lainaehtoihin ja Sanjay sai käteisenä sovitun summan. Laina vahvistettiin länsimaiseen tapaan kättelemällä ja intialaisena Sanjay kiitti kumartumalla koskettamaan Mikon molempia jalkoja ja kohottamaan kätensä ilmaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti