Intialaiset eivät ole auringonottajia. Voi tietysti johtua siitä että ihonväri on ennestään tumma ja vaaleata ihoa pidetään kauniina. Kasvovoiteita ja kosmetiikkaa ostaessa on oltava tarkkana, koska melkein kaikissa on jotain ihoa vaalentavaa myrkkyä. Toisaalta - tänään shampoota ostaessa Mikko oli ottaa kaupan hyllyltä jonkun "Very Black"-shampoon, jossa ilmeisesti on taas tummentavaa väriainetta. Mikko on ihan tyytyväinen hiirenvärisiin hiuksiinsa. Löytyi sentään perus-Fructis-shampoo. Toinen syy rantaelämän olemattomuuteen on tietenkin ettei Intiassa ole soveliasta esiintyä vähissä vaatteissa. Bikinit Chennaissa olisi hirveä näky. Eikä ne britikään tuoneet rantakulttuuriaan Intiaan, ei sitä Englannissa tainnut oikein olla. Eihän ne juurikaan rusketu.
Aina unohdun johonkin muuhun kuin siihen mistä piti kirjoittaa. Olimme viikko sitten omin päin, ihan itse omalla autolla, itse ajaen, tutkimassa Chennain kuuluisaa hiekkarantaa, Marina Beachia.
Aina unohdun johonkin muuhun kuin siihen mistä piti kirjoittaa. Olimme viikko sitten omin päin, ihan itse omalla autolla, itse ajaen, tutkimassa Chennain kuuluisaa hiekkarantaa, Marina Beachia.
Chennaissa väitetään hiekkarannan olevan maailman pisin, 13 kilometriä, mutta onhan niitä muitakin rantoja olemassa, pidempiäkin. Erikoista tässä upeassa kaupunkihiekkarannassa on se ettei siellä voi uida. Aallot ja virtaukset ovat voimakkaita. Jonkun tilaston mukaan keskimäärin neljä ihmistä päivässä hukkuu Chennain rannoilla. Se on aika paljon.
Rannalla oleskellaan. Ei oteta aurinkoa. Käydään kastelemassa jalkoja ja seisoskelemassa vedessä, vaatteet päällä. Iltaisin ihmiset kerääntyvät kävelemään, lennättämään leijaa, syömään kärrykaupustelijoiden ruokia. Auringonnousun aikaan rannalla voi olla juoksijoita, lapsia pelaamassa krikettiä, äitejä pesemässä lapsiaan. Chennai elää auringon mukaan - kotimme lähellä on pieni leikkipuisto joka on auki kello 6-10 ja 20-23. Silloin ei ole kuuma.
Sunnuntai-iltapäivän satunnaiselle kävijälle Marina Beach tarjosi masentavan näyn, etenkin kun tuoreessa muistissa on vastaavasti aivan kaupungissa olevat Rio de Janeiron Copacabana ja Ipanema. Hienon hieno hiekka oli roskien, jätösten ja kaikenlaisen moskan peittämä. Intialaiset eivät ole auringonpalvojia.Täytyy myöntää että hienojakin rantoja löytyy. Koko Intian eteläkärkihän lienee hiekkaa, ainakin alue on täysin litteätä. Vajaa 50 kilometrin päässä meiltä on hienot maksulliset hiekkarannat hotelleineen, ravintoloineen ja kaikkine muine palveluineen. Etenkin Chennaissa asuvat ulkomaalaiset menevät näille alueille mielellään viettämään ylellisen mutta edullisen viikonloppuloman.
3 kommenttia:
Näyttää kyllä kuvissa aika kaatopaikalta. Vaikka ei voi uida, eikö leijankin lennättäminen olisi mukavampaa puhtaalla hiekalla? Jos olen käsittänyt oikein teidän blogeista, Intiassa ei yleinen ulkotilojen siisteys ja puhtaanapito ole ihan hirveän tärkeässä asemassa.
Kuulostaa siltä, ettei siellä voi ollenkaan uida. HUH! Onko niillä hotelleilla pooleja swimmingiä varten kuitenkin?
Onneksi uinti ei ole kamalan merkityksellinen juttu meille. Manauksen kahden vuoden aikana taisin pulahtaa talomme uima-altaaseen kymmenisen kertaa, Amazonissa uin kolmesti. Rion rannoillekään en mennyt kuin täysissä vaatteissa käsilaukku olalla kokeilemaan oliko vesi kylmää.
Lähetä kommentti