Olen koukussa Wallander-leffoihin. Niitä näytetään MTV3:lla sunnuntai-iltaisin; minä katson ne yleensä viimeistään tiistaisin. Sub puolestaan näyttää sunnuntaisin kaikki legendaariset Poliisiopisto-leffat. Nyt on päästy jo numeroon 7 (kuka olisi uskonut, että niitä on enemmän kuin 3 - mutta laadulle(?) riittää kysyntää). Katson myös Poliisiopistot sitä mukaa kun ne esitetään. Olen katsonut myös lukemattomia kotimaisia leffoja, vanhojen klassikoiden ohella tänä kesänä on näytetty paljon 60-luvun leffoja, joita en ole nähnyt koskaan. Ovatkin aika tuskallista katsottavaa.
Tuntuu ihmeelliseltä, että voi asua Intiassa ja olla samalla kiinni tavallisessa suomalaisessa arjessa. Suomalaisen telkkarin lisäksi luen tietysti joka päivä Hesarin ja Kauppalehden ja katson usein aamulla partaa ajaessani ja hampaita harjatessani kännykästä edellisillan Tv-Uutiset (tarkoituksella isoilla kirjaimilla, tarkoitan tietysti puoli yhdeksän Uutisia).
Ekspatin elämä on todella muuttunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Vielä muuttaessamme Amerikkaan sähköpostit olivat uutta, edes kaikkia työasioita ei voinut hoitaa sähköpostilla kun kaikilla kollegoilla ei ollut omia sähköpostitilejä. Amerikan ja Suomen välillä tietoliikenneyhteydet sentään toimivat muuten, toista olisi ollut vaikkapa Intiassa - silloin olisi joutunut vielä tilaamaan kaukopuhelun Suomeen. Nyt on facebookit, blogit, chatit, google-plussat, skype-puhelut videolla tai ilman. Sähköposti tuntui välillä jäävän historiaan, mutta kyllä silläkin on oma paikkansa kommunikaatiossa. Ja TVkaistan avulla voi olla koukussa samoihin ohjelmiin kuin kuka tahansa kotona.
3 kommenttia:
Katselen mökillä niitä 60-leffoja jotka todella on aika tuskallisia. Kyllä Ansa Ikonen ja Tauno Palo oli toista eikä ole Komisario Palmujen voittanutta ei ole ja ne ovat silti 60-lukua.
Poliisiopistoihin en kuitenkaan ole tuhlannut aikaa. Olen nähnyt yhden niistä - luulin että se oli ainoa - ja e oli hauska, mutta se riittää.
Mutta on omituista kuinka yhteydet toimivat näin hyvin. Kunhan muistat lukea myös The Hindua tai tilaat Times of Indian niin tiedät mitä tapahtuu kotiseuduillakin.
Olet oikeassa. Perinteinen suomalainen elokuva oli voimissaan vielä 60-luvulle tultaessa ja yritti sinnitellä läpi vuosikymmenen (Votkaa, komisario Palmu filmattiin vuonna 1969).
Tämä perinteisen suomalaisen elokuvan menestys oli varmaan kovin traumaattinen asia elokuvan uudelle 60-lukulaiselle sukupolvelle. Oli suorastaa pakko tehdä jotain aivan erilaista. Lopputulos oli jokseenkin kamalaa.
Ihan vaan osoittaakseni itselleni, että olen avoin kaikelle uudelle ja sivistääkseni itseäni olen yrittänyt katsoa näitä, esimerkiksi Punatukka (1969), Meren juhlat (1963), Kesällä kello 5 (1963). En suosittele.
Kyllä tuo TVkaista on aika mahtava keksintö. Kyllä se pitää ottaa käyttöön kunhan pääsen Kanadaan.
Lähetä kommentti