.. tai oikeastaan ei se draama ollut Bishop Gardenissa, kunhan kuulosti hyvältä otsikolta.
Anitha lähetti eilen aamulla tekstarin "Sir my son did nt come home from night we r searching for him pls pray that my son should come soon nothing should happen 2 him i will come tomorrow".
Lupasin toki rukoilla pojan puolesta ja olin oikeastikin huolissani koko päivän. Muita vaihtoehtoja ei tullut mieleen kuin, että poika on jossain ojassa hakattuna, sairaalassa moottoripyöräonnettomuuden takia, vankilassa ties mistä syystä tai kuollut. Anitha oli soittanut Babullekin itkeskellen useamman kerran päivän mittaan.
Kotimatkalla tuli lopulta helpottava tekstari "Thank you for praying my son was in his friends house".
Arvelin Babulle, että poika taisi olla juopottelemassa, jolloin oli kuin pato olisi murtunut: "Slums bad, Sir. Bad friends. No control. Father drinking Sir, boy copying father. Slums bad. 15% of girls in slums pregnant."
Pysyen taatulla pehmo-linjallani (josta ei ole tähänkään mennessa seurannut mitään positiivista) pyysin Antithaa pitämään tänäänkin vapaapäivän kun arvelin, että eilinen oli varmaan rankka päivä. Toivottavasti Anitha käyttää osan päivästä antaakseen selkäsaunan kelvottomalle hulttiopojalleen.
5 kommenttia:
Otsikon antamiin odotuksiin nähden draama jäi vähän laihaksi, mutta kiva että joku henkinen pato edes murtui.
Lepsuilu ei varmaan ole kovin pahasta. Sinähän vain säästät siinä, kun Anitha ei ole siellä varastamassa ja keittämässä teidän teetä satunnaisille ohikulkijoille. Kai se kämppä pysyy siedettävän siistinä vaikka Anitha olisikin muutaman päivän viikossa muualla.
Ihan sama tuli minulle mieleen. Koko Anitha alkaa ottaa päähän,
kun ei siihen voi yhtään luottaa.
Toista se on Babu!
Babukin on aika pönttö. Jokainen alkaa ottaa päähän vähän ajan kuluttua. Prabha oli meidän paras palvelija mutta hän lähti.
Mikko vaan on lepsu. Nyt Anithalle sana että Alwin - se poika - jää odottamaan sinua ja sinä läksytät se toden teolla kuten minä tein. Auttaa hetken. Silloinkin se meni töihin ainakin 3 kuukaudeksi ja jopa se juoppo isä meni hetkeksi koska pelkäsi Madamin ryntäävän haukkumaan hänetkin.
Ajoittaiset haukkumiset vain virkistävät ja antavat puhtia palveluskunnalle joka on tottunut siihen että heitä kohdellaan kuin koiria.
Te ette selvästi oikein ymmärtäneet. Draama oli ihan oikea, käsinkosketeltava. Onneksi ei sitten kuitenkaan osoittautunut tragdiaksi. Intialaiset pojat eivät ole koskaan yötä pois kotoa, eivät ainakaan pyytämättä siihen lupaa. Sellaista ei vaan tapahdu. Jos poika ei tule kotiin, ei syynä voi olla mikään muu kuin, että jotain hirveää on tapahtunut. Anitha oli ihan shokissa koko päivän. Tekstaritkin olivat hänen tasonsa alapuolella (kirjoitti "searching for him" vaikka olisi tietysti pitänyt olla "searching 4 him".
Siinä Ilkka on kyllä oikeassa, että ei Anithan parin päivän poissaolosta ole minkäänlaista haittaa.
Ymmärrän ettei kotoa olla ikinä yötä pois, mutta Anithan poika on oikeasti huonolla tiellä josta hänet voisi ehkä pelastaa vielä. Prabha yritti sitä aina, etsi työpaikkoja, suositteli, kannusti, puhui. Mutta kun kotona on isä ryyppyremminsä kanssa odottamassa että vaimo antaa meidän antamasta palkastaan 100 rupiaa viikossa viinaan, se antaa väärän kuvan miehen elämästä ja arvosta. Alwiniin teki suuren vaikutuksen kun kerroin että poikani joka asuu kodissamme SUomessa maksaa vuokran emmekä me. Siitä oli puhuttu paljon pihallamme ja se kannusti silloin Alwinia menemään töihin. Ikävä kyllä Alwin on päässyt muutaman kerran muotikuviin vaatemalliksi ja se nostattaa toiveita päästä elokuvasankariksi. Jos haluaa elokuvasankariksi, pitää notkua studioiden laidalla josta noukitaan "näyttelijät" massakohtauksiin tanssimaan. Ja jos haluaa näihin kohtauksiin, ei voi olla töissä koska pitää olla siellä studioiden liepeillä notkumassa.
Lähetä kommentti