Joskus minulla on kyllä tunne että joka-ainut tamilien juhla on vuoden tärkein juhla.
Pongal on kuitenkin niin tärkeä juhla että Mehtan sairaalassakin torstai on vapaapäivä. Perjantaina ja lauantaina on kuitenkin töitä Koska olen ilmaistyövoimaa, päädyin noudattamaan Mikon tehtaan Pongal-lukujärjestystä ja vietämme pitkän vapaan viikonlopun. Huomenna lennämme Delhiin ja heti kentältä on tarkoitus ajaa Agraan ihailemaan Taj Mahalia jota emme vielä ole nähneet. Minä palaan sunnuntaina takaisin kotiin, Mikko osallistuu suomalaisen ministeridelegaation ohjelmaan koko viikon ajan ja jää Delhiin.
Eilen töissä kaikki olivat iloisia Pongalin tulosta ja yhdestä keskelle viikkoa osuvasta vapaapäivästä. Kotiin lähtiessä toivoteltiin "Happy Pongal" ja päivällä moni kävi kiertämässä tarjoten makeita mössöjä ja tahnoja. Olen oppinut että nämä tahnat kaavitaan lusikalla oikeaan käteen ja siitä sitten nuollaan tai haukataan jos se on mahdollista. Ihan kuten synttärikakutkin syödään kädestä pitäen ja haukaten. Lusikoita tai lautasia ei tällaisessa yhteydessä käytetä.
Eilen Mehtalla vietettiin neljän ihmisen synttäreitä suklaa- ja kermakakkujen voimalla. Juhlasankarit jakavat kakkua käsin, ihan kuten kermakaakut syödäänkin. Lusikoita ei tässä yhteydessä tunneta.
Pongal on perhejuhla ihan kuten kiitospäiväkin. Ollaan perheen kanssa, käydään temppelissä ja huipennuksena keitetään riisiä siten että maito kiehuu yli. Sana "pongal" tarkoittaa ylikiehumista. Siksi Pongalina syödään maitoon keitettyä vellimäistä makeata riisiä ja muita herkkuja. Neljäntenä päivänä juhlitaan suuremmalla porukalla - mennään rannalle perheittäin viettämään hauskaa aikaa, huvipuistoihin, yhteisiin juhliin.
Tämä koolam on netistä otettu, mutta samanlaisia kuvioita on meidänkin portin edessä katuun piirrettynä joka päivä.
Ja tietenkin laitetaan hienommat koolamit. Koolam on riisijauhoilla piirretty koriste joka on liki jokaisen talon portin edessä. Meilläkin on sellainen joka päivä. Vanilla, puutarhan kastelija ja rikkaruohojen kitkijä, taiteilee sen meille. Anitha ostaa jauhot ja Vanilla tekee koolamin. Yleensä Vanilla on varsin taitava, mutta tänään hän oli yrittänyt olla meille mieliksi. Portilla luki riisijauholla sirotelluin haparoivin kirjaimin "Welcome Happy Pongal" ja sitten oli pieni kiehkurainen symmetrinen koriste. Sairaalassa oli osastojen välinen koolam-kilpailu. SIinä ei pelattu pelkästään valkoisella riisijauholla vaan väreillä ja hienoilla kuvioilla. Minulla oli koko päivä niin kiire etten ehtinyt lainkaan sairaalan katolle koolameita katsomaan. Harmitti. Mutta olen ollut liki kuukauden pois ja oli kasaantunut ihan hirveästi töitä. Ei tässä ole mitään järkeä kun koolamitkin jää katsomatta.
1 kommentti:
Tuntuu, että siellä vaan siirrytään juhlasta seuraavaan - pikkuisen töitä välissä - ja sehän onkin oikea tapa elää! ja köyhillä on paljon iloista odotettavaa.
Kiva sitten kuulla teidän Pongal-matkasta.
Lähetä kommentti