Ei tarinat ole lopussa, mutta on aiheita joista kaltaiseni kaunokirjailijan ei oikein sovi kirjoittaa.
Olkoon... Jokaista länsimaalaista tämä askarruttaa eikä minullakaan ole siihen vastausta - joten kirjoitan vaikka asia jää nyt sitten lukijoitakin kalvamaan.
Siis vessajuttu.
Intiassa vessassa ei ole paperia. Siksi sitä ei useimmiten ole kaupassakaan. Neljän rullan säästöpakkaus on sellainen harvinaisuus että sitä tuskin raaskii ottaa käyttöön. Vessapaperin pehmeyteen, laatuun, edullisuuteen, ympäristöystävällisyyteen tai ulkonäköön ei ostopäätöstä tehdessä ole tarpeen kiinnittää mitään huomiota. On ostettava se mikä on tarjolla jos mitään on tarjolla. Olemme onnellisia yhdestäkin yksittäispakatusta rullasta.
Ensimmäinen asia mikä Intian käytös- ja kulttuurikursseilla opetetaan on että vasen käsi on likainen. Vasemman käden julkinen käyttö on oikeastaan kielletty. Mitään sillä ei voi syödä, ei ottaa vastaan lahjaa tai rahaa tai mitään muutakaan, eikä ainakaan ojentaa tai antaa mitään. Vasen käsi on alapään pesua varten ja siksi se on likainen vaikka kädet sen jälkeen pesisikin.
Intian käytös- ja kulttuurikursseilla kerrotaan vasemman käden likaisuudesta ja siitä että WC-käynnin yhteydessä intialaiset huuhtovat alapäänsä vesitilkkasella tai suihkulla, mutta ei ikinä kerrota kuinka tämä toimitus käytännössä tapahtuu. Tarkoitan lähinnä kuivaamista. Kaikilla on kyllä suuret kankaiset nenäliinat joita käytetään nenän niistämiseen, hien kuivaamiseen, käsien hinkkaamiseen, pöydän pyyhkimiseen. Ei kai samaa nenäliinaa käytetä myös alapään kuivaamiseen? Siis jos vasen pesevä käsi saastuu, saastuisi se nenäliinakin, eikä sitä enää voisi käyttää otsahien kuivaamiseen?
Vessoissa ei ole roskiksia joten kukaan ei salakuljeta suurempia nenäliinoja tai froteisia pyyhkeitä vessaan ja heitä niitä saastaisina pois. Koska viemäreitä ei ole suunniteltu vessapaperin imemiseen, ne eivät myöskään vetäise paperia putkistoihin. Niin kotona kuin töissä, puhumattakaan muista yleisistä vessoista joudun vetämään vessan pari kolme kertaa saadakseni kelluvan vessapaperin huuhdottua. (Olen oppinut kulkemaan taskut täynnä vessapaperia joten yleisten vessojen paperittomuus ei haittaa minua). Tämä veden ylenmääräinen kulutus voi kyllä harmittaa vessajonossa seisovia. Toisaalta, minua harmittaa taatusti enemmän joutuessani vessaan intialaisen jälkeen. Pönttö, istuin, lattia ja jopa seinät ovat märät etenkin jos vessa on varustettu käsisuihkulla. Tämän vuoksi käytän Intiassa nykyään vain paksupohjaisia sandaaleja. Mutta huolimatta siitä että vessa näyttää siltä että siellä olisi otettu kokovartalosuihku ja pesty pitkät hiuksetkin (veden lisäksi vessan lattiat pursuavat mustia pitkiä hiuksia), vessasta tulevan ihmisen vaatteet ovat täysin kuivat. Tätä paradoksia en ole mitenkään pystynyt itselleni selvittämään.
Jos ei ole käsisuihkua, jossain lattian tasolla on hana josta tulee vettä. Hanan vieressä on sellainen puolen litran kannu jolla ihmiset itsensä pesevät. On vesihana ja kannu mutta ei roskista tai vessapaperia.
Ulkomaalainen voi kysyä vaikka kuinka tyhmiä juttuja mutta jossain menee raja. Minä en kertakaikkiaan saa ohimennen kysäistyä tutultakaan intialaiselta että "muuten, kerropa ihan tarkkaan miten peset alapääsi vessassa ja kuivaatko itsesi?" Kuvittele nyt sama tilanne Suomessa - voisitko hyvinkin luontevasti kertoa intialaiselle miten sinulla on tapana toimia WC.ssä käydessäsi!
Ei ole montaa vuotta siitä kun Intiassa vessoja pesi täydellisesti kastijärjestelmän ulkopuolella olevat "koskemattomat" , "untouchables", joiden saastuttava varjokaan ei saanut osua muihin. Joten ymmärrettävästi vessajutut ovat aika tabuja Intiassa edelleen.
No jaa. Kaikkeen tottuu - vaikka siivottomiin vessoihin kieltämättä aika huonosti.
Sivujuonena voin vielä kertoa sairaalani hallinto-osaston kahdesta vessasta. Kyllä ne lainehtivat vettä kuten muuallakin, seinille suihkutellaan ja istuinrengas on litimärkä, ei siinä mitään. Mutta kuukausi sitten molemmista vessoista lopulta loppui saippua. Eri osastoilta kerättyjä kuivahtaneita saippuapalan jämiä oli tunnollisesti yhdistelty viikkotolkulla ja niillä pärjäsi ihan kivasti, mutta jämätkin loppuvat joskus. Molempiin vessoihin tuli uudet hienot vihreät palasaippuat. Se oli upeata. Niissä oli tuore puhdas tuoksu! Viikon nautimme hienoista saippuoista ja sitten yhtenä päivänä niitä ei enää ollut. Ajattelin että ehkä joku sairaalan osasto tarvitsi saippuaa kipeämmin kuin me administraattorit enkä lainkaan nurissut. Viikon taas kärvistelimme. Ei tullut uusia saippuoita vaan molempiin vessoihin tuli lappu: "Sinä joka varastit saippuan - häpeä! Jos sinun on pakko varastaa saippua, voit yhtä hyvin mennä kadulle kerjäämään!" Sekä englanniksi että tamiliksi.
Uusia saippuoita ei kai tule ennenkuin saippuapalan (vaikkakin varastetun) laskennallinen kestoaika on kulunut ja budjetoitu uusi saippua voidaan ottaa käyttöön.
Mikko otaksui että saippuavarkaus kuvastaa sairaalassani vallitsevaa palkkatasoa.
Ei, ei!! Meillä kotona käytetään nestesaippuaa! Minä en ole saippuavaras!
7 kommenttia:
Ilmeisesti kaikkea Intian elämään kuuluvaa ei tarvitse kadehtia.
Toki vaikuttaa arveluttavalta, että likimain ainoa kommentoimani kirjoitus on sellainen, jonka postaaminen kirjoittajaa itseään arveluttaa. Silti kaiken uhalla haluan nostaa keskusteluun tämän ihmiskunnan pienen mutta lahjakkaan vähemmistön - 10% meistä on tiettävästi vasenkätisiä joille moinen diskriminointi on vaikea hyväksyä.
Toisaalta mitä enemmän maailmalla matkustaa, sitä enemmän arvostaa suomalaista toilettikulttuuria ja vesikalusteita.
Joltain nettifoorumilta voi kysyä anonyymisti tyhmiä asioita, joita ei muuten kehtaa kysyä. Kannattaa ehkä valita sellainen, joka ei ole pakistanilaisnationalistien. Yritin jotain juttua aiemmin katsoa ja googlen ekat tulokset oli kaikki sellaisia.
Jos saippua on sairaalasta loppu, miten kädet pestään? Eikö sairaalassa pitäisi huolehtia hygieniasta äärimmäisen hyvin? Sama kyllä koskee niitä vessoja. Kosteassa ja lämpimässä bakteerit lisääntyvät käsittääkseni paljon iloisemmin kuin kuivissa olosuhteissa. Varmaan ne myös siirtyvät lainehtelevasta vessasta helpommin muualle. Kuvittelisi länsimaisen paperi+käsinpesu yhdistelmän olevan hygieenisempi.
Istuuko porukka märälle pöntölle...? Ihme juttu, kun mun mielestä ihan jo reunalle roiskahtanut huuhteluvesi on saastaista. Kuivallekin reunalle pitää julkisissa vessoissa levittää paperia. Mikäköhän on Intian käytäntö? Suihkutetaan ja pestään? Siellä käynti tulee olemaan mielenkiintoinen kokemus.
Junat ja rautatieasemat ja Chennaita pienemmissä kylissä ei ole länsimaisia istuttavia pönttömalleja vaan reikä lattialla - joita on kyllä monessa paikassa Chennaissakin länsimaisen rinnalla. Silloin ei tarvitse vuorata istuinta paperilla vaan kyykistellä hygieenisesti.
Sikainfluenssan yhteydessä on tehty paljon käsienpesututkimuksia ja saatu paljon erilaisia tuloksia. Voimme uskoa vaikka sitä tutkimusta joka totesi että saippuapesu + kuivaus on paras vaihtoehto, mutta melkein yhtä hyviä on vesipesu + kuivaus tai pelkkä käsien hinkkaaminen. Käsipaperi olisi tietenkin paras vaihtoehto, mutta se maksaa enemmän kuin kangaspyyhkeiden pesu. Meillä administraattoriosastolla säästetään niissä kangaspyyhkeissäkin ja luotetaan ilmakuivaukseen. Käsidesit on sijoittuneet lääketieteellisissä tutkimuksissa varsin kohtuullisiin tuloksiin joten vessapaperin lisäksi minulla on aina käsidesi mukana ja olen ollut hyvin terve.
Reikä lattiassa, johon hyvinkin
Pariisissa totuin, todella tuntuu ainoalta siistiltä vessamuodolta siellä teillä.
Diilerille tiedoksi että vasenkätiset lapset istuvat ruokapöydässä epäsuotuisan vasemman kätensä päällä jotta oppivat riittävän oikeakätisiksi. Meillä sairaalassakin vain muutama minun lisäkseni syö riisinsä ja mössönsä lusikalla (ei haarukalla), oikean käden sormin syöminen on ehdottomasti normaalimpaa. Ojentaminenkin sujuu vasenkätiseltä oikealla kädellä. Kirjoittaa saa vasemmalla kädellä muttei tietenkään ole kohteliasta antaa samaa saastaista kynää toiselle lainaksi. Kaikki tämä sujuu vasenkätisiltä koska he ovat niin lahjakas vähemmistö.
Minä en ihan oikeasti ymmärrä miten intialaiset toimivat. Vessassa kuulee usein looshista todella kovaa suihkuttelua, vähän kuin joku pesisi autoa. Vähän ajan kuluttua sieltä astelee ulos kaveri kuivin vaattein ja jättää taakseen eriön, jonka lattia lainehtii ja seinät ovat märät vyötärön korkeudelle. Miten on mahdollista suihkuttaa niin, että kaikki muu kastuu paiti omat vaatteet? Vessoissa ei ole pyyhkeitä, eikä usein edes paperia - mihin he kuivaavat peffansa? Niihin samoihin nenäliinoihin, joihin niistetään, kuivataan hiki otsalta, kuivataan kasvot kasvojen pesemisen jälkeen (aina ruokailun jälkeen, käsin syöminen kun on aika sottaista), kuivataan kädet? Mitä ihmeen mikrokuitua ne ovat, niiden imukyvyn täytyy olla ihmeellinen?
Kysymyksiä ilman vastauksia.
Lähetä kommentti