Tehtaat lähtevät pohjolasta, kannattaako mennä perässä? Työtön jääkaapinvalmistaja Johanna lähtee töihin Salcompin tehtaaseen Intiaan. Tuotantotahti on tiukka, pysyykö Johanna mukana?
joo, isä oli aika hyvä, vaikka pienessä osassa. Suomalainen nainen taas pisti miettimään, kannattaako yleensäkään pitää mitään tehtaita Suomessa.
Vaikuttaa, että muualla tehdastyötä arvostetaan ihan eri tavalla, ja varmasti tuottavuus on myös korkeampaa. Itse en kyllä pystyisi tuohon työhön. Omassakin työssä välillä ajatukset harhailevat ja huomaan, etten olekaan puoleen tuntiin analysoinut lainkaan tuloslaskelmaa, vaan miettinyt jotain ihan muita asioita. Olen ihan vakuuttunut, että intialainen on minua tehokkaampi linjatyöntekijä.
En tavannut vierailijaa. Ei hänessä minun mielestäni ollut mitään erityistä vikaa, aika tavallinen suomalainen. Oikeastaan hänellä oli piilohuumoria ja jopa itseironiaa. Mutta minusta ohjelma herättää ajattelemaan Suomen tulevaisuutta globalisoituvassa maailmassa. Ero asenteessa on valtava. Ainakin tällaisissa vähemmän arvostetuissa töissä suomalaiset ovat varmasti huonompia työntekijöitä kuin intialaiset tai brasilialaiset, vaikka palkka olisi sama. Se kommentti miten hyvä kotikasvatus estää sanomasta mitä mieltä Johanna oli siitä parhaan linjan tähdestä oli kuvaava. Suomalainen duunari ei voi hyväksyä kilpailua paremmuudesta, ei ”saa” ainakaan näyttää olevansa ylpeä työstä, siitä, että oma porukka on ollut parempi kuin toiset. Tällainen ammattiylpeyden katoaminen on aika uusi ilmiö eikä varmaan edes ihan todellista. Osin on varmaan niin, että moni suomalainenkin duunari olisi salaa ylpeä siitä linjan päällä roikkuvasta tähdestä, mutta ääneen sitä ei saa enään myöntää.
Moi, oli ihan hyvä ja mielenkiintoinenkin ohjelma ja hauska nähdä Mikkoa vaikka olikin television kautta. Suomalainen nainen ei täälläkään päässä ihan vienyt sydäntäni mukanaan, ja ainakin mun mielestä tollainen tähti olisi aika siisti! :) Terveisiä sinne päin, milloin tulette taas Suomeen? T. Kummityttö Laura
Kaikki kunnia kaiksesta huolimatta suomalaiselle nuorelle tytölle joka julkisesti kertoo olevansa "duunari" sehän on nykyisen mittapuun mukaan enemmänkin häpeä. Rehellisen työn arvostus Suomessa on laskenut todella pohjalukemiin. Tuo ilo mikä heijastuu intialaisista nuoresta naisesta kokoamassa latureita on huikea, hän on päässyt johonkin ja saa jotakin ja samalla myös auttaa omaa perhettään, toisin kuin täällä missä kaikki on lapsille valmiina, asunnot, kesämökit jne. ei tarvitse tehdä työtä niiden eteen, kuten vanhempamme ovat joutuneet tekemään.
Minusta ohjelma oli hyva, samoin suomalainen vaihto-tyontekija oli ihan hyva. Hän oli hyvin suomalainen, sellaisiahan me suurin osa olemme, jäyhiä! Mutta on tosiaan sääli ettei tyotä aina itse arvosteta. Tyon arvon huomaa heti kun sitä ei ole tai sen menettää. Se on valtava kolaus kenelle vaan. Vaikka järjellä asian ymmarsin, kyllä mietin minakin aikoinani Miksi juuri minut irtisanottiin?
Edellisen lähetyksen inspiroiman ison kommenttini onnistuin taas naputtelemaan jonnekin hornan tuuttiin. Kuitenkin edelleen pidän suomalaista pääosan esittäjää melko negatiivisena ja tylsänä - varsinkin verrattuna iloisiin, eläväisiin, kauniisiin intialaistyttöihin, jotka parhaan mukaan yrittivät sulattaa Vierailijaa. Mikon kommentit hyvin valittuja, kivasti esitettyjä - ja ystäväpiirissä suorastaan ihailua aiheuttaneita
9 kommenttia:
Special Guest Star - lempeäkatseinen Mikko
joo, isä oli aika hyvä, vaikka pienessä osassa. Suomalainen nainen taas pisti miettimään, kannattaako yleensäkään pitää mitään tehtaita Suomessa.
Vaikuttaa, että muualla tehdastyötä arvostetaan ihan eri tavalla, ja varmasti tuottavuus on myös korkeampaa. Itse en kyllä pystyisi tuohon työhön. Omassakin työssä välillä ajatukset harhailevat ja huomaan, etten olekaan puoleen tuntiin analysoinut lainkaan tuloslaskelmaa, vaan miettinyt jotain ihan muita asioita. Olen ihan vakuuttunut, että intialainen on minua tehokkaampi linjatyöntekijä.
En tavannut vierailijaa. Ei hänessä minun mielestäni ollut mitään erityistä vikaa, aika tavallinen suomalainen. Oikeastaan hänellä oli piilohuumoria ja jopa itseironiaa. Mutta minusta ohjelma herättää ajattelemaan Suomen tulevaisuutta globalisoituvassa maailmassa. Ero asenteessa on valtava. Ainakin tällaisissa vähemmän arvostetuissa töissä suomalaiset ovat varmasti huonompia työntekijöitä kuin intialaiset tai brasilialaiset, vaikka palkka olisi sama. Se kommentti miten hyvä kotikasvatus estää sanomasta mitä mieltä Johanna oli siitä parhaan linjan tähdestä oli kuvaava. Suomalainen duunari ei voi hyväksyä kilpailua paremmuudesta, ei ”saa” ainakaan näyttää olevansa ylpeä työstä, siitä, että oma porukka on ollut parempi kuin toiset. Tällainen ammattiylpeyden katoaminen on aika uusi ilmiö eikä varmaan edes ihan todellista. Osin on varmaan niin, että moni suomalainenkin duunari olisi salaa ylpeä siitä linjan päällä roikkuvasta tähdestä, mutta ääneen sitä ei saa enään myöntää.
Moi, oli ihan hyvä ja mielenkiintoinenkin ohjelma ja hauska nähdä Mikkoa vaikka olikin television kautta. Suomalainen nainen ei täälläkään päässä ihan vienyt sydäntäni mukanaan, ja ainakin mun mielestä tollainen tähti olisi aika siisti! :) Terveisiä sinne päin, milloin tulette taas Suomeen?
T. Kummityttö Laura
Kiinnostava, opettavakin ohjelma. Hieman vaikea on kuvitella Kemijärveä ja Chennain olosuhteita kilpailemassa samassa tuotannossa.
Kaikki kunnia kaiksesta huolimatta suomalaiselle nuorelle tytölle joka julkisesti kertoo olevansa "duunari" sehän on nykyisen mittapuun mukaan enemmänkin häpeä. Rehellisen työn arvostus Suomessa on laskenut todella pohjalukemiin. Tuo ilo mikä heijastuu intialaisista nuoresta naisesta kokoamassa latureita on huikea, hän on päässyt johonkin ja saa jotakin ja samalla myös auttaa omaa perhettään, toisin kuin täällä missä kaikki on lapsille valmiina, asunnot, kesämökit jne. ei tarvitse tehdä työtä niiden eteen, kuten vanhempamme ovat joutuneet tekemään.
Minusta ohjelma oli hyva, samoin suomalainen vaihto-tyontekija oli ihan hyva. Hän oli hyvin suomalainen, sellaisiahan me suurin osa olemme, jäyhiä! Mutta on tosiaan sääli ettei tyotä aina itse arvosteta. Tyon arvon huomaa heti kun sitä ei ole tai sen menettää. Se on valtava kolaus kenelle vaan. Vaikka järjellä asian ymmarsin, kyllä mietin minakin aikoinani Miksi juuri minut irtisanottiin?
Intialaisten ilo oli tosiaan hienoa katsottavaa eikä ohjelman johdosta joutunut omaa isääkään häpeämään. Oikein fiksusti osasit kommentoida.
Edellisen lähetyksen inspiroiman ison kommenttini onnistuin taas naputtelemaan jonnekin hornan tuuttiin. Kuitenkin edelleen pidän suomalaista pääosan esittäjää melko negatiivisena ja tylsänä - varsinkin verrattuna iloisiin, eläväisiin, kauniisiin intialaistyttöihin, jotka parhaan mukaan yrittivät sulattaa Vierailijaa. Mikon kommentit hyvin valittuja, kivasti esitettyjä - ja ystäväpiirissä suorastaan ihailua aiheuttaneita
Lähetä kommentti