 |
| Mikko nautiskelemassa shoppailemisesta |
Nautin toisenlaisestakin shoppailusta. Voin viettää vaikka kuinka paljon aikaa hallissa tai torilla tai Stockan Herkussa ja ostan aina kaikenlaista tarpeetonta ja aivan liikaa. Vieraissa kaupungeissa käyn aina ruokakaupoissa, halleissa, toreilla. Vaikka en edes voi ostaa mitään, saan edes hypistellä.
Mutta vaatteitten ostaminen on aivan kamalaa. Nytkin olin käynyt parina viikonloppuna mallissa tarkoituksena ostaa housut. Viiden minuutin kuluttua olin jo autossa kertomassa Babulle, ettei tästä tule mitään. Aloin jo olla paniikkitunnelmissa, tarvitsen tosiaan uudet housut, mieluummin useammat. Kolmantena viikonloppuna kokeilin yhdessä kaupassa housuja, jotka tuntuivat kohtuullisen sopivilta. Ostin kolmet eriväriset ja jätin ne lyhennettäviksi. Toisesta kaupasta löytyi myös hyvät housut, eivät tarvinneet edes lyhentämistä. Ostin ne ja toisen parin eri väriä. Olin tyytyväinen itseeni.
Kokeilin ostoksiani kotona. Ensimmäisen kaupan huosut oli lyhennetty, mutta säästeliääsi; olivat viisi senttiä turhan pitkikät. Mielessäni oli kyllä käynytkin, että mittojen ottaminen oli käynyt aika joutuisasti. Housut näyttivät lisäksi kovin intialaisilta ja puristivat vielä vyötäröltä. Niin ne olivat puristaneet kaupassakin, mutta en ollut uskonut tuntemuksiani kun ne olivat kokoa suuremmat kuin muuta käyttämäni housut. Toisen kaupan housut olivat vähän paremmat. Ne jo kaupassa kokeilemani olivat oikein sopivat, paitsi turhan lyhyet. Ne toiset olivat yhtä lyhyet, mutta myös viisi senttiä pienemmät vyötäröltä, vaikka olivatkin samaa mallia ja samaa kokoa.
Ostosreissusta on nyt kulunut toista kuukautta. Viikonloppuna kävin läpi vaatekaapin sisältöä ja heitin pois joitain vanhoja housuja. Samaan kasaan menivät ensimmäisen kaupan kolmet ja toisen kaupan yhdet housut. Ostoksista jäi yksi pari jäljelle. Jos ne saa pidennettyä, voin pitää ostosreissua kohtuullisen onnistuneena. Ottaen huomioon kykyni.
6 kommenttia:
Ottaen huomioon myös etten tiedä mitään tylsempää kuin miehelleni vaatteiden ostelemisen.Siinä menee autuas shoppailu hukkaan. Minäkin nautin yksin shoppailusta, olemisesta ja katsomisesta, mutta en todellakaan miesten kalsareiden tai housujen hypistelystä. pelkään pahoin etttä pääsiäisenä joudun sitä tekemään. Siinähän se loma meneekin.
Ellei sitä tuolissa löhöövää kuvaa olisi ollut, olisin alussa luullut shoppailunauttijan olevan Pirkko nimeltään. Kun itse vihaa shoppailua, ei voi kuvitella, että joku oma lapsi saisi siitä iloa. Vaatteeni tulevat useimmiten posti-kuvastoista, joista niistäkin menee puolet takaisin. Sen mitä Sorsakiveltä ei saa - viikunahyytelö, 1½ litran maito, ruskeat irtomunat ja syömävalmiit avokadot, nappaan ihmeemmin shoppailematta Stockani hyllyiltä.
Mutta nauttikaa te vaan! shoppailematta
Tämä hämäsi muakin alkuun. Ihmettelin, miten äiti muka istuskelee mukavassa tuolissa samalla kun shoppailee. Ihmettelin vielä enemmän, kun se väitti käyvänsä toreilla kun matkustelee ja vihaavansa vaatteiden ostamista. Tässä vaiheessa olin varma, että kirjoittaja olikin toinen, ja jutussa oli paljon enemmän järkeä. Hauska blogi!
On muuten ihan totta tuo intialainen housumuoti. Lahkeet ovat liian pitkiä tai lyhyitä. Lyhyiden lahkeiden alta näkyy hyvin ne valkoiset urheilusukat kuten Intiassa kuuluu. Se on minusta varakkaampien muotia. Köyhillä lahkeet laahaavat maassa ja ovat repaleiset. Housujen vyötärö on hirmuisen korkealla joten useimmilla housut ei istu lainkaan koska vyötärön kohdalla on suunnaton vatsa. On tosi vaikea ostaa Intiasta housuja. Olen itse ostanut muutamat oikein hyvät farkut joista on vetoketju hajonnut hyvin nopeasti.
minulla on ihan hyvät farkut intiasta.
Totuuden nimessä yhdet lempifarkkuni Intiasta ovat edelleen täydellisessä kunnossa.
Lähetä kommentti