Kaikki muuttuu

Yritin uudistaa blogini ulkoasua enkä ole siihen kovinkaan tyytyväinen. Yritin saada takaisin entisen olomuodon mutta se oli jo kadonnut bittiavaruuteen. Touhuissani olin kai tallentanut kaikki muutokset. En ollut niin syventynyt blogini visuaaliseen ilmeeseen, ajatukset harhailivat ihan muualla.

Muutoksia on muutoinkin ilmassa.

Olen Suomessa ja Töölössä ja parin tunnin kuluttua saattelen esikoiseni lentokentälle josta alkaa hänen matkansa Australiaan. Lapset ovat minulta lentäneet pesästä jo monta kertaa - vuonna 2002 Antti lähti PennStateen neljäksi vuodeksi opiskelemaan ensimmäistä tutkintoa. Sitten lähti Ilkka ja me itsekin lähdimme Mikon kanssa ja lopulta lähti Pia. Jossain vaiheessa Antti tuli takaisin Helsinkiin mutta nyt on taas lähtö edessä.

Minusta itsestäni on aina hauska lähteä, mutta muiden lähdöt tekevät minut haikeaksi. Australia ja Sydney on Suomesta katsottuna todella kaukana, mutta Intiasta sinne on lyhyt matka. Menemme Mikon kanssa jo huhtikuun lopussa pääsiäisenä ihmettelemään minulla aivan uutta mannerta ja tapaamaan Anttia. Antti on ollut lomalla Australiassa ja piti maasta todella paljon. Melkein kaikkien ystäviemme lapset ovat olleet vaihto-opiskelijoina Australiassa ja osa on jäänytkin sinne. Australia ei ehkä nykyään kuitenkaan ole kaukana.

Silti. Minulle tämä on suuri muutos. Vaikka mielelläni tyrkkään lapset maailmalle kuin lintuemo poikasiaan pesästä kokeilemaan omia siipiään, ajatukseni ovat aina lapsissani. Miten he pärjäävät, kantavatko siivet kun olen kilometrien päässä enkä näe enkä voi hetkessä auttaa heitä.

Perustyö on tehty jo vuosia sitten silloin kun lapset oli vielä pieniä ja kotona. Kasvatustyö on ohi ja heidän on elettävä oma elämänsä ja minun on vain luotettava että tein riittävän hyvää työtä silloin kun oli sen aika.

Hyvää matkaa ja hyvää opiskeluvuotta Antti!! Nauti elämästä ja uusista kokemuksista.