... tai oikeastaan vain yksi harrastus. Ratsastus.
Kävin torstaina ratsastamassa pohjois-Sipoossa, lähellä Mäntsälää Rusthollin tallilla jossa ei vielä ole maneesia. Voisi sanoa että oli aika kylmä. Aurinko oli iltaseitsemältä jo laskenut ja Sipoon Haarajoella lämpötila oli pudonnut -24C asteeseen. Minulla oli toppahousut, toppatakki, kommadopipo kypärän alla, laskettelukäsineet, villasukat ja talvikengät, mutta silti tuli kylmä! Meitä oli neljä ratsastamassa mutta yksi oli niin jäässä jo 15 minuutin kuluttua että lopetti ja vei hevosen takaisin talliin. Me muut sinnittelimme koko tunnin pohkeenväistöä ja avotaivutuksia tehden. Välillä oli pakko työntää kylmästä kipeät kädet satulan alle sulamaan hevosen lämmöstä. Ja villasukista huolimatta varpaat oli vielä kotiin tullessa tunnottomat.
Tänään olin Kirkkonummella Wiknerin tallilla. Siellä on maneesi jossa lämpötila oli sama kuin ulkona, nollassa. Siellä tarkeni oikein hyvin etenkin kun ratsastaessa tulee hiki, mutta kun jäin koulukaverini Reetan kanssa katsomaan seuraavaa tuntia, tuli taas hyytävän kylmä olo.
Vähän mietin onko hommassa mitään järkeä, mutta jälkikäteen on kyllä aina tosi hyvä tunne. Ikäänkuin olisi tehnyt jonkinlaisen urotyön, selvinnyt kunnialla tukalasta tilanteesta.
3 kommenttia:
Keskiviikkona oli vähän viileää maanantain rankkasateitten jäljiltä. Niinpä panin aamulla ratsastamaan mennessä paksummat ratsastushoustu päälle, mutta oli ne kuitenkin vähän turhan kuumat. Eilen ja tänään oli taas vähän lämpimämpää, kuudelta aamulla auton mittarin mukiaan 25C. Pärjäsin hyvin ohuilla housuilla.
Suomen ja Intian ratsastusharrastuksen välillä on huikean 50 Celsius-asteen lisäksi myös se ero että Suomessa saa pätevää opetusta, tunnilla kerrotaan mitä harjoitellaan ja miten se tehdään. Opettaja kommentoi jokaista erikseen eikä siksi ole hetkeäkään hiljaa. Myös muille annetuista neuvoista oppii. Itsenäistä ratsastusta suositaan eikä jonossa saa kulkea.Yhtäkkisen "HALT!"-huudon sijasta kuulee "valmistautukaa pysähtymään... ja nyt... pysähtykää" joten kukaan ei töksähdä edellä kulkevan hevosen päälle ja pompahda äkillisen stopin vuoksi hevosen kaulalle kuten Madrasissa. Se on aika iso ero. Mutta on hienoa että voit käyttää ohuita ratsastushousuja, onhan sekin jonkinlainen ilo ;)
Uskomatonta, että tämä sinun aito ja vakiintunut harrastuksesi on siinä määrin tarttunut Mikkoon (joka entisessä elämässään ei kai tiennyt hevosista muuta, kuin että ne voi potkia ihmistä ja haisevat hevoselle),että nousee puolesta yöstä erilaiset ratsastushouusut jalassa, ja ajelee itsekseen hevosten luokse, eikä edes kukaan
anna opetusta!!
Lähetä kommentti