perjantai 28. tammikuuta 2011

Ostoksilla

Luin The Hindusta kuinka Chennaihin rantautuu länsimaalaisia tuulahduksia uusien ostoskeskusten myötä. Palvelu katoaa ja ihmiset joutuvat shoppailemaan ilman avustusta. Jutun yhteydessä haastateltiin satunnaisia shoppailijoita joista kaikki naiset sanoivat etteivät voi kuvitellakaan ostoksilla oloa ilman että joku tuo vaatteita ja tavaroita esille, "ei sovi intialaiseen mentaliteettiin", kun taas miehet sanoivat olevansa helpottuneita jos saisivat itse hakea mitä haluavat ilman että joku asiantuntematon tyyppi seuraa perässä ja tyrkyttää jotain mitä ei missään nimessä halua.

Amerikassa opin suhtautumaan myyjiin hyvin. Oli mukava jos olin sovituskopissa ja yritin tunkea liian pientä vaatetta päälle ja saatoin pyytää myyjää etsimään pari numeroa suurempaa vaatetta. Mutta muuten amerikkalaiset myyjät olivat hyvin tyytyväisiä kuullessaan "just browsing"- vastauksen asiakkaalta ja antoivat olla rauhassa.

Intiassa "just browsing" ei toimi. Joko sanontaa ei tunneta, tai ei halua ymmärtää tai ajatus siitä että nainen haluaa vain katsella itsekseen on käsittämätön tai myyjille on sanottu että ostajaa ei saa päästää puolen metrin etäisyydelle myyjästä ja ostajalle on esiteltävä kaikki kaupan tuotteet. Luullakseni kaikki selitykset ovat päteviä. Kun käyn kaupassa, minuun liimautuu heti myyjä. Jos olen ystävällinen, saatan sanoa että etsin vaikkapa valkoisia farkkuja. Valkoisia farkkuja ei ole Chennaissa joten luulisi asiakkaan saavan olla rauhassa. Mutta ei. Minulle tuodaan yksitellen koko farkkuvalikoima sinisen eri kirjoina. Sanon että en halua sinisiä vaan valkoiset.
- "Mam, meillä ei ole valkoisia... but Mam, nämä ovat uusinta mallia!"
- "Nehän on siniset farkut"
- "Mutta nämä ovat paremmat, aivan uusi malli!"
- "Ne on siniset ja aivan liian lyhyet minulle"
- "Mam, ne venyvät"
- "Farkut kutistuvat eivätkä veny pesussa ja nuo ovat siniset ja minä haluan valkoiset"
- "Mam, nämä ei kutistu, näissä on erikoiskäsittely"
- "No miksi ne sitten venyvät"
- "Mam, nämä ovat hyvät"
-"Eivät ole koska haluan valkoiset farkut. Teillä on vain sinisiä ja liian lyhyitä farkkuja joita en halua"
- "Mam, valkoiset eivät ole muodikkaat! .... Tässä on kaunis pusero, uusi malli."

Kävimme GKB Opticalissa ostamassa Mikolle uudet silmälasit. Meille esiteltiin kaikki kansainväliset merkkikehykset jotka Mikko tyrmäsi järjestään naputellen sangassa olevaa jättimäistä Dior, Louis Vuitton, Chanel tai jotain muuta merkkiä.
- "En halua tällaista tekstiä"
- "Mutta se on merkki, oikein hyvä brändi"
- "Onko teillä samat sangat ilman tätä mainosta?"
- "Mutta Sir, se on brändi!!"
Mikko oli kovin hankala asiakas. Katsoimme intialaisia kehyksiä. Ikävä kyllä Intiassa on kotimaassa myytävä laatu ja sitten vientilaatu. Kotimaan laatu on halpaa mutta kelvotonta. Salcomp hankki kerran koko konsernille edulliset intialaiset t-paidat joihin ensimmäisen pesun jälkeen saattoi pukeutua koko perhe. Ei ollut erikoiskäsittelyä niissä t-paidoissa. Seuraavat Salcomp-t-paidat hankittiin Suomesta - Intiassa tehdyt, vientilaatua.

Mikko osti lopulta hyvät kehykset, tuontitavaraa, samaan hintaan kuin Suomesta. Sangoissa oli suhteellisen pienellä logo "Police", joka on sen verran uusi brändi ettei Mikko tiedä sen olevan merkki. Onkin ihan typerä nimi brändille - vain pikkupojat voivat haluta jotain poliisilaseja!

Minä ostin samalla aurinkolasit. Minulle tarjottiin 200 euron tuontilaseja, hyviä RayBanejä ja Vuittoneja. Ei kiitos, haen halpoja laseja. Siitä huolimatta lukollisia kaappeja avattiin ja eteeni kannettiin lisää 200 euron aurinkolaseja.
- "Nämä ovat todella hyvälaatuiset. Näitä voi käyttää yöllä"
- "Miksi ihmeessä käyttäisin aurinkolaseja yöllä jolloin ei ole aurinkoa?"
Myyjä tuijotti hölmistyneenä minua. Vaivalloisia nämä ulkomaalaiset. Otollisia asiakkaita koska ovat todennäköisesti rikkaita, mutta toivottoman epämuodikkaita, eivät tunne brändejä, eivätkä ymmärrä edes aurinkolasien syvintä olemusta. Aurinkolasit ovat mitä tyylikkäin asuste, ei suojavaruste! Eihän kukaan halua olla auringossa koska aurinko ruskettaa eikä kukaan halua olla ruskeaihoinen. Aurinkolaseja käytetään sisällä, varjossa, iltahämärissä, baareissa, ravintoloissa ja etenkin yökerhoissa. Aurinkolasin parhaimpiin ominaisuuksiin kuuluu ehdottomasti se että niillä näkee hämärässä ja pimeässä.

2 kommenttia:

Mikko kirjoitti...

Minä olisin halunnut ostaa myös aurinkolasit vahvuuksilla, mutta jostain syystä edullisia (ja kaupan parhaimman näköisiä) aurinkolaseja ei voinut saada vahvuuksilla. En halunnut niitä yli 200 euron (+ varmaan toinen mokoma linsseistä) laseja, joissa oli niin iso valmistajan logo, että se olisi ollut pakko peittää jeesusteipillä.

En suostu kulkemaan mainos päässäni ellei minulle makseta siitä. Se police vielä menee kun se ei ole kovin näkyvä ja sitä paitsi Police Academy leffat ovat aivottomuudessaan mukavan hervottomia.

mu kirjoitti...

Meillä on menty silmälasihinnoissa uuteen suuntaan (jotteivät kaikki ostaisi Tallinnasta) Noin 50Ellä saa kahdet lasit hiotuin linssein. Sen jälkeen voi olla varma, että toinen tai jompikumpi aisoista alkaa pettää kiinnityskohdastaan, eivåt pysy päässä ja sitten aisa
putoaa. Linssit eivät tietysti ole
sovitettavissa uusiin kehyksiin!