Edessä on pitkä viikonloppu kun eteläisessä Intiassa vietetään Pongal-juhlaa, joka on vuoden tärkein juhla. Näitä vuoden tärkeimpiä juhlia on käsittääkseni ainakin kaksi – Diwali joulukuussa ja tammikuussa Pongal. Diwali on valon ja hyvän tiedon ja kaiken onnellisuuden juhla, Pongal on sadonkorjuujuhla jota on traditionaalisesti juhlittu kun yksi vuoden sadoista on saatu korjattua. Olen ennenkin todennut että tämä uskonto vie köyhältä ajan ja rahat. Diwalina annetaan lahjoja ja ostetaan uudet vaatteet koko porukalle, mutta Pongalina uudet vaatteet koko porukalle ovat aivan välttämättömät. Siis koko porukalle – isä, äiti, isovanhemmat, siskot, veljet, lapset, serkut, tädit, sedät. Onneksi tämä on vastavuoroista ja vaatteita myös saadaan. Täytyy vain toivoa että perheessä laajennettunakin käsitteenä on enemmän kuin yksi palkansaaja. Vain puhtaana ja jynssättynä ja täysin uusissa vaatteissa voi aloittaa uuden vuoden. Tämä ei tosin ole Uusi Vuosi joka on Tamil Nadussa huhtikuussa, mutta sen verran tässä on kaiken alkua että nykyinen Tamil Nadun Chief Minister ehdotti että Pongalin voisi nimetä myös Uudeksi Vuodeksi.
Lähdemme Pongalia pakoon Malesiaan. Ei sinänsä ole mitään syytä lähteä pakoon, mutta pitkä viikonloppu kannattaa käyttää hyväksi. Malesian pääkaupunkiin Kuala Lumpuriin lentää vajaa 6 tunnissa suoralla lennolla. Suunnilleen sama aika kuluu jos lentää Delhiin tai Mumbaihin, joten yhtä hyvin sitä lentää sivistykseen. Tai saa nähdä mitä sieltä löytyy. Kuala Lumpur ja Malesia on minulle täysin tuntematonta aluetta. Ensi yön nukumme lentokoneessa ja aamulla heräämme Malesiassa. Sunnuntaina palaamme kotiin ja silloin tiedän jo paljon enemmän.
2 kommenttia:
Lento kestää vajaa neljä tuntia, toki siis myös vajaa kuusi koska neljä on vähemmän kuin kuusi.
T. nimim pilkunviilaaja
Jaa... siinä on eri aikavyöhyke ja ne on aina niin hämääviä laskutaidottomalle.
Lähetä kommentti