perjantai 26. marraskuuta 2010

Dubaihin

Ilmoitusluonteinen blogikirjoitus

Lähdemme viikonlopuksi Dubaihin. Mikko jatkaa maanantaiaamuna Brasiliaan Manaukseen kahdeksi viikoksi, minä palaan Chennaihin. Dubai on kärsinyt taloudellisesta vaikeuksista ja elää aika kriisissä. Vielä kolme vuotta sitten se oli kukoistava miljonäärien huvittelupaikka, mutta nyt älyttömien investointien ja tolkuttoman rakennusbuumin seuraukset näkyvät. Tai mennään tutkimaan kuinka ne näkyvät.

Olimme 1.5 vuotta sitten edellisen kerran Dubaissa. Silloin vielä viimeisteltiin ostoskeskuksia ja hotelleja vaikka lama jo kuristi maata. Nyt menemme viiden tähden aavikko / rantalomakeskukseen kahdeksi päiväksi viettämään lökölomaa. Olen varannut meille ratsastustunnin yhdeksi päiväksi ja toiseksi päiväksi autiomaaratsastuksen joka päättyy Arabian meren ranta-aaltoihin ja uintireissuun, joko hevosten kanssa tai ilman. Näkee sitten. Muuta ohjelmaa ei ole varattu, sen kun ollaan vain.

Maanantaiaamuna, kun Mikko jatkaa Lontoon kautta Sao Pauloon ja sieltä Manaukseen, minä jään päiväksi shoppailemaan Dubai Mall'iin, jättimäiseen ostoskeskukseen, varmaan maailman suurin. Dubai on kallis paikka, joten en usko että hairahdun niinkään ostoksiin. etenkin kun tarjolla on eniten älyttömän hintaisia Fendi tai Prada-laukkuja tai Manolo Blahnik-kenkiä tai muuta sellaista jotka ei minulle avaudu muuten kuin käsittämättömänä hintalappuna. Mutta kuten olen aiemminkin kertonut, ostoskeskukset ovat minulle kiehtovia paikkoja joissa voin kulkea tuntikausia, hypistellä vaatteita, istua kahvilla ja katsoa ihmisiä.

Ilmeisesti kaikki ulkomaanlennot Chennaista on epäinhimilliseen aikaan - tämänkin olen todennut jo monta kertaa. Lähdemme kotoa joskus yhden maissa yöllä ehtiäksemme kello 3.30 aamuyöstä lähtevälle lennolle. Perilla olemme kolmen tunnin kuluttua joten yöunet jäävät niukoiksi. Voimme varmaan torkkua Jebel Ali-hotellin uima-altaalla.

On ihan hyvä lähteä Chennaista muutamaksi päiväksi. Täällä on monsuuniaika. Vaikka sateet eivät ole tänä vuonna kovin pahoja olleetkaan, ei koskaan tiedä tuleeko vettä vai ei. On toki jatkuvasti lämmintä mutta jos esimerkiksi lähtisi tunnin matkan päähän Ideal Beachille lekottelemaan, rankkasade haittaa. Kai sitä on niin tottunut siihen että sade on paha ja pouta on hyvä. Chennaissa paikalliset ovat haltioissaan monsuuniajasta. Se on kuin ensilumi suomalaisille, sitä odotetaan ja siitä nautitaan. Singing in the rain!

4 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Smogia syntyy kai ainakin siitä kun bensa reagoi auringonvaloon. Ehkä lentojen ajoittaminen yöhön liittyy smogin muodostukseen.

pia kirjoitti...

Siinä tapauksessa luulisi että lennot kaikista suurista kaupungeista lähtisi käsittämättömiin aikoihin? Hauskaa matkaa, kuulostaa ihanalta!! Kaikki kaipaa joskus lökölomaa...

mu kirjoitti...

Tosi hauskaa pikkujoulua! Meillä ei
ole ihan hauskaa, kun tohjoksi leikatun nenän pinta ei meinaa yhtään kestää pakkasia, vaikka lumi on iki-ihanaa, ja ensi viikoksi ennustetaan jo nousevia lämpötiloja. (-10 > -6)

Ukki kirjoitti...

Ratsastuksesta näyttää tulleen teille merkittävä vapaa-ajan harrastus, vilahtelee tuon tuostakin eri yhteyksissä.