Ulkomaalainen ihmettelee asioita joihin paikallinen ei kiinnitä mitään huomiota. Intialainen työkaveri kysyy vilpittömästi syökö ihmiset Suomessa tosiaan melkein joka päivä lihaa. Siinä suomalainen hämmentyy ja alkaa ihan pohtia miten asia on. Melkein joka päivä? Onko yhtään päivää jolloin ei tulisi syötyä lihaa? Suomessa syödään leipää ja sen kanssa lihaleikkeleitä, useimmat ruoat ovat liharuokia ja kun lihaksi lasketaan kala ja äyriäisetkin, loppujen lopuksi on todella vaikea olla syömättä lihaa. Intiassa olen oppinut termin "non-veg", se on ruokaa jota minä syön koska syön lihaa. On siis kasvisruoka ja ei-kasvisruoka.
Ensimmäisen kerran kiinnitin veteen huomiota kun olimme katsomassa Aurovillen temppeliä. Olimme tarponeet kuumassa ja pölyisessä maastossa temppelille eikä meillä ollut vettä. Perillä oli vesipiste ja oli yksi alumiinimuki. Naurahdin että enpä taida juoda samasta mukista jota tuhannet muut kulkijat käyttävät.
Ensimmäisenä työpäivänä huomasin veden uudestaan. Päivän mittaan alkoi vaivata hirveä jano mutta vesiautomaatilla ei ollut mukeja. Lopulta kysyin miten voin juoda kun kohta en pysty enää puhumaan kun suu on niin kuiva. ... no tuosta automaatista, ota tuo muki ja juo, vastattiin hämmästyneenä. Taas se sama, yksi ja ainoa alumiinimuki. Olin niin janoinen että täytin mukin ja nostin sen huulilleni ja join ahnaasti välittämättä mahdollisista herpeksistä tai muista taudeista joita siinä saisin. Sen jälkeen minulla on ollut aina oma vesipullo mukana.
Kesti aikansa kunnes huomasin miten muut juovat. Pullo tai lasi tai muki ei ikinä kosketa huulia. Vesi kaadetaan suuhun. Nyt näin sen joka puolella, kadulla pienet lapsetkin kaatoivat vettä kurkkuunsa, vesimuki ja -pullo kiersi koko porukan, kaikki kaatoivat lorauksen suuhunsa eikä kenenkään huulet osuneet pulloon. Hah, siinä se salaisuus. Ja muistin nolostuen sen ensimmäisen työpäivän jolloin olin koko osaston nähden kitannut mukikaupalla vettä tavalliseen länsimaiseen tapaan. Mitähän sille mukille on tapahtunut, onko se pitänyt tuhota kun olin saastuttanut sen? Ainakaan sinä päivänä ei yksikään muu voinut minun likaamaa mukia käyttää.
Mikko joskus huomautti työkaverilleen intialaisten erikoisesta tavasta juoda vettä. Kaveri oli tosi hämmästynyt, "ai sinä juot niinkuin vauvat, imet?"
2 kommenttia:
Taitaapa olla tuossa intialaisessa tavassa hygienia aika näennäistä. Elävätkö intialaiset pitkään?
Elinaikatilastot samoin kuin hygienia on katsottava sen mukaan mistä yhteiskuntaluokasta on. Kaikkea löytyy yllinkyllin - pitkäikäisyyttä, terveyttä, lapsikuolleisuutta, lapsivuodekuolleisuutta, likaa ja saastaa, puhtautta ja siisteyttä.
Lähetä kommentti