torstai 29. lokakuuta 2009

Sateet tulivat

The Hindu on vieläkin sitä mieltä että monsuunikausi on vasta tuloillaan. Sateet ovat myöhässä, niiden piti alkaa viimeistään 20.10., usein jo lokakuun alussa. Minusta sateet tulivat toissayönä. Kattoterassille jätetyt pyykit olivat aamulla sateen kastelemia ja sade jatkui aamupäivään alkaakseen uudestaan kuuden aikaan illalla. Kyllä se oli ihan oikea sade. Joulukuun jälkeen meillä ei ole satanut lainkaan.

Tänään satoi heti aamusta. Kadut alkoivat täyttyä kertyneestä vedestä. Vaikka katuviemäreitä puhdistettiin viimeisen kuukauden aikana, eivät ne pysty hetkessä kaikkea taivaalta ryöppyävää vettä imemään. Viemäreiden puhdistaminen on, kuten kaikki Intiassa, toisenlaista kuin vaikkapa Suomessa. Ne puhdistettiin käsin. Sikäli se oli erikoista että se joka ryömi viemärin sisälle, oli mies ja nainen oli katutasolla ottamassa, samalla tavoin käsin, vastaan liejua ja kaikkea sitä mitä nyt intialaisen kadun viemäreistä voi löytyä. Yleensä naiset tekevät ne mälsimmät hommat miesten toimiessa päällysmiehinä. Intiahan on monella tapaa tasa-arvoinen yhteiskunta, kuten huomaatte. Ja paljain käsin siis, jollei se ollut ilmiselvää. Meille se alkaa olla niitä asioita jotka tuntuvat luonnollisilta. Miksi käyttää kalliita käsineitä kun on ihmisiä jotka voivat tehdä homman ilman niitä?

Meidän katollekin kertyi vettä, onhan se tasakatto. Siellä on yksi pieni viemäri jonne veden on tarkoitus ohjautua. Katto korjattiin joulun aikaan, vuosien monsuunisateet olivat rapistaneet katon saumaa ja vesi valui koko viime vuoden monsuunikauden ajan keittiöömme. Joka aamu luuttusimme ja lastasimme 5 cm vesikerroksen lattialta pihalle. Nyt keittiö on pysynyt ainakin kaksi päivää kuivana.

Viime vuonna Vijaya oli kodinhoitajana. Pidin kovasti Vijayasta ja oli ikävä luopua hänestä. Mutta yleisen kotirauhan vuoksi oli uhrattava Vijaya. Vijaya oli käytännön ihminen ja tiesi miten toimia. Vijaya puhdisti joka arkipäivä viemäriristikon ja lakaisi katolla seisovat vedet pois. Me tehtiin se viikonloppuisin. Nyt Anitta tänä aamuna valitti kuinka vesi seisoo katolla, pitää pyytää sähkömies apuun (Vijaya pyysi aina sen oman yleismiesjantusen paikalle, Anitalla on sähkömies - tietenkin Anitan mies, veli tai serkku, ihan kuten Vijayan yleismiesjantunen oli Vijayan avomies). Anita on heittäytynyt meillä viime aikoina kovin herraskaiseksi ja olen nyt joutunut ryhtymään intialaisen tylyksi Madamiksi. Menimme katolle ja näytin kädestä pitäen että nyt Anita otat luudan ja luuttuamalla vesi menee viemäriin, eikä ne viemäriä tukkivat lehdet itsestään poistu vaan ne on joka päivä putsattava. Että se on kyllä Anita sinun homma, ei siihen sähkömiestä tarvita.

Voi voi mikä pettymys... onhan ollut niin hienoa toimia talon rouvana minun poissaollessani.  Ja nyt pitääkin sitten tehdä töitä.

3 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

http://www.wordtravels.com/Cities/Finland/Helsinki/Climate

http://static.newworldencyclopedia.org/thumb/3/3e/India_chennai_temperature_precipitation_averages_chart.svg/800px-India_chennai_temperature_precipitation_averages_chart.svg.png

Näiden vertailuiden mukaan Chennaissa tosiaan sataa aika paljon loka-marraskuussa. Jos Helsingin sateisin aika on elokuussa 7-8 cm sateilla ja Chennaissa on marraskuussa 35 cm, sitä on oikeastaan vaikea edes kuvitella. Ihme jos ei olisi vähän tulvimista.

ilkka kirjoitti...

Sähkömies on kyllä omituinen ratkaisu. Kyse on siis veden siirtämisestä, niin eikö putkimies olisi loogisempi? Tai yleismies. Ehkä sähkömiehen-tittelillä saa paremmin palkkaa vaikka tekisikin yleismieshommia?

Karina kirjoitti...

Terve järki sanoo että jos vesi seisoo katolla lätäkössä viemärin vieressä, viemärin siivilästä voi poistaa ne puista pudonneet lehdet ja veden voi lakaista pois. Ihan niinkuin pihalla voi olla lätäköitä.

Rahasta ei ole kyse. Tämä sähkömies on paljon edullisempi kuin Vijayan yleismiesjantunen. Kyse on arvovallasta. Tajusin jokin aika sitten että kodinhoitajamme käskyttää vartijamme viemään jopa kuntosali-t-paitamme katusilittäjälle eikä silitäkään itse. Vartijoiden tehtävä on vartioida eikä juosta kodinhoitajan komennettavana toimittamassa turhanpäiväisiä asioita meidän rahoilla. Etenkin kun maksamme kodinhoitajalle palkkaa siitä että hän hoitaa pyykit, silityksen ja siivouksen. Tiedän että Anita mielellään palkkaisi meidän rahoilla siivoojan, koska siivous on hänen mielestään ikävää.