Vietimme Pian kanssa leppoisan viikonlopun mökillä ja lähdimme raukeasti sunnuntaina aamupäivällä kaupunkiin. Ajoimme Jeepillä Helsinkiin ja kotiin Töölöön - 80 kilometria. Kotona laitoin pesukoneen päälle, luin sunnuntai-Hesarin ja sitten veimme Jeepin 3 kilometrin päähän Kallioon jossa Lexus oli vaihdossa. Ilkka ja Riikka olivat sopivasti lähdössä Stockalle joten juttelimme niitä näitä mukavia aurinkoisella Toisella linjalla. Ajoimme Lexuksella 6 kilometrin päähän Haagaan Ukin luokse. Ukki oli kovin sairas ja väsynyt eikä jaksanut lähteä Riistavuoreen joten vain rupattelimme kuulumisia. Kilometrin päässä on Riistavuoren vanhustenkeskus jossa Mummi oleskelee. Mummi oli siellä juuri päiväkahvilla, odotimme että hän saa kahvinsa juotua ja menimme osaston parvekkeelle istumaan ja nauttimaan kauniista ilmasta vaikkei Mummi ihan muistanut keitä olemme. Ja sitten takaisin 6 kilometria kotiin Töölöön.
Auto jäi asukasparkkiin kadunvarteen, koira kotiin ja kävelimme 2 kilometrin matkan Aleksille lounaalle Santa Fe'hen. Sieltä poukahdimme korttelin päähän kahville Espan Café Esplanadille vaikka matkalla pysähdyimme Monki-nuorisokauppaan. Monkissa oli hyvä alennusmyynti ja ostimme molemmat jonkinlaiset villapuserot. Ei ehkä niin kesäistä shoppailua, mutta taisi olla ensimmäinen kesään vivahtava päivä joten ei niitä hellevaatteita oikein osaa vielä ajatella. Espalla oli mukava istua kahvilan ikkunan ääressä ja katsoa ihmispaljoutta. Katuterassi oli niin täynnä että tuntui turhalta norkoilla ja odotella vapautuvia paikkoja kun sisälläkin oli ihan mukavaa.
Jätimme kodikkaan kahvilan ja vaelsimme kahden korttelin matkan Mannerheimintien yli Yrjönkadulle. Poikkesimme hotelli Tornin baariin nauttimaan lasilliset valkoviiniä. Aurinko paistoi kuumasti tuulelta suojatulle kattoterassille, nautimme viinistä ja ihailimme kaunista kaupunkiamme. Tiirailimme kotiamme Töölössä, näimme hyvin Ilkan ja Riikan Kallion talon ja Antin uuden kotitalon Hakaniemessä. Haaga näkyi tuolla kauempana Keskuspuiston vieressä, Länsiväylä vei Espooseen missä asuimme ennen. Tarvontie näkyi Munkkiniemen kupeessa - sieltä olimme aamulla ajaneet kaupunkiin mökiltä tullessa. Ihmettelimme kuinka pieni ja kodikas Suomen pääkaupunki onkaan. Kaikki on käden ulottuvilla ja kävelymatkan päässä. Meri kimmelsi joka puolella, oli lämmintä ja kaunista, oli rauhallisen onnellinen tunnelma.
Laskeuduimme hissillä maantasoon ja tepastelimme 1.5 kilometrin matkan kotiin. Antti tuli yllättäen valtavan pyykkikassin kanssa pesemään pyykkinsä ja hakemaan tavaroitaan uuteen kotiinsa. Eikä Antti olisi Antti jollei olisi tyynesti jättänyt pyykkikoneen päälle lähtiessään Hakaniemen kotiinsa tai jonnekin, minne nyt milloinkin. Äiti sitten ripusti kymmenen paitaa henkareille kuivumaan, tunki loput kuivauskoneeseen ja kaikki Antin tummat likaiset vaatteet pyörii parhaillaan koneessa, äidin toimesta, seuraana päivänä.
Yhteen päivään mahtui kesämökki ja keskikaupunki, shoppailu, kahvilatunnelma ja aurinkoinen terassi, isovanhemmat ja oma perhe. Suomi on upea maa, Helsinki on ihana kaupunki. Ja kaikki on niin lähellä. Parhaiten Helsinkiä kuvaa varmaan hotelli Torni: mennään hissillä 15. kerrokseen ja sieltä näkee kaiken minkä haluaa nähdä. Ei ole pilvenpiirtäjiä eikä niitä tarvitakaan. 15. kerroksen näköalat ovat huikeat ja avoimet. Se on sopivasti suuruutta ja oikea annos pienuutta ja vielä tervettä vaatimattomuutta.
Auto jäi asukasparkkiin kadunvarteen, koira kotiin ja kävelimme 2 kilometrin matkan Aleksille lounaalle Santa Fe'hen. Sieltä poukahdimme korttelin päähän kahville Espan Café Esplanadille vaikka matkalla pysähdyimme Monki-nuorisokauppaan. Monkissa oli hyvä alennusmyynti ja ostimme molemmat jonkinlaiset villapuserot. Ei ehkä niin kesäistä shoppailua, mutta taisi olla ensimmäinen kesään vivahtava päivä joten ei niitä hellevaatteita oikein osaa vielä ajatella. Espalla oli mukava istua kahvilan ikkunan ääressä ja katsoa ihmispaljoutta. Katuterassi oli niin täynnä että tuntui turhalta norkoilla ja odotella vapautuvia paikkoja kun sisälläkin oli ihan mukavaa.
Jätimme kodikkaan kahvilan ja vaelsimme kahden korttelin matkan Mannerheimintien yli Yrjönkadulle. Poikkesimme hotelli Tornin baariin nauttimaan lasilliset valkoviiniä. Aurinko paistoi kuumasti tuulelta suojatulle kattoterassille, nautimme viinistä ja ihailimme kaunista kaupunkiamme. Tiirailimme kotiamme Töölössä, näimme hyvin Ilkan ja Riikan Kallion talon ja Antin uuden kotitalon Hakaniemessä. Haaga näkyi tuolla kauempana Keskuspuiston vieressä, Länsiväylä vei Espooseen missä asuimme ennen. Tarvontie näkyi Munkkiniemen kupeessa - sieltä olimme aamulla ajaneet kaupunkiin mökiltä tullessa. Ihmettelimme kuinka pieni ja kodikas Suomen pääkaupunki onkaan. Kaikki on käden ulottuvilla ja kävelymatkan päässä. Meri kimmelsi joka puolella, oli lämmintä ja kaunista, oli rauhallisen onnellinen tunnelma.
Laskeuduimme hissillä maantasoon ja tepastelimme 1.5 kilometrin matkan kotiin. Antti tuli yllättäen valtavan pyykkikassin kanssa pesemään pyykkinsä ja hakemaan tavaroitaan uuteen kotiinsa. Eikä Antti olisi Antti jollei olisi tyynesti jättänyt pyykkikoneen päälle lähtiessään Hakaniemen kotiinsa tai jonnekin, minne nyt milloinkin. Äiti sitten ripusti kymmenen paitaa henkareille kuivumaan, tunki loput kuivauskoneeseen ja kaikki Antin tummat likaiset vaatteet pyörii parhaillaan koneessa, äidin toimesta, seuraana päivänä.
Yhteen päivään mahtui kesämökki ja keskikaupunki, shoppailu, kahvilatunnelma ja aurinkoinen terassi, isovanhemmat ja oma perhe. Suomi on upea maa, Helsinki on ihana kaupunki. Ja kaikki on niin lähellä. Parhaiten Helsinkiä kuvaa varmaan hotelli Torni: mennään hissillä 15. kerrokseen ja sieltä näkee kaiken minkä haluaa nähdä. Ei ole pilvenpiirtäjiä eikä niitä tarvitakaan. 15. kerroksen näköalat ovat huikeat ja avoimet. Se on sopivasti suuruutta ja oikea annos pienuutta ja vielä tervettä vaatimattomuutta.
2 kommenttia:
kiitos että ripustit pyykkejä! oli tarkoitus palata vielä myöhemmin illalla, mutta en osaa suunnitella aikataulujani kunnolla.
Ei kiittämistä Antti, oli hyvä päivä.
Lähetä kommentti