Ruokamatkalla(?) Kanadassa

 On monella tapaa hienoa kun lapsi valmistuu yliopistosta. On ylipäätään hyvä valmistua koska sen vuoksi yleensä opiskellaan jotta valmistuisi ja pääsisi tekemään koulutusta vastaavaa työtä, jotain sellaista työtä jota ilman sitä koulutusta ei saisi.
Tuo oli se syvällinen osa kirjoitustani.

Tärkeätä lapsen valmistumisessa yliopistosta on tietenkin se että vanhemmat voivat ottaa ylimääräisen loman ja matkustaa toiselle mantereelle todistamaan valmistujaisia. Olen vieläkin katkera suomalaisen ankeasta tavasta olla järjestämättä massiivisia valmistujaisjuhlia koska se vei meiltä matkan Suomeen Ilkan valmistujaisiin.

Olen itse tämän viiden vuoden aikana ehtinyt käydä ties kuinka monta kertaa Montrealissa ja Ste-Anne-de-Bellevuen pikkukylässä Pian luona, Mikolle tämä on kolmas kerta, Ilkalle ja Riikalle ensimmäinen. Ilkka on toki Montrealissa käynyt muutaman kerran aiemmin, olihan Ilkalla itselläänkin tarkoitus ottaa opiskelupaikka McGillissä vastaan.

Koska olemme kaikki lomalla, olemme enimmäkseen vain syöneet hyvin. Sen huomaa kuvia katsoessa. En ole varma olemmeko tehneet muuta. Olemme kyllä jutelleet paljon siinä sivussa, viettäneet hyvää yhteistä aikaa ja nauttineet olostamme, mutta ruoka on aina ollut jotenkin esillä. Ainakin kuvissa:

 Mikon ja Pirkon saapumisiltana ei lähiseuduilla ollut muita ravintoloita auki kuin Pian asunnon alakerrassa oleva epämääräinen pixxa-souvlaki-paikka. Mikko sai kanadalaisen erikoisuuden Poutienne-annoksen (ranskalaisia perunoita sulatetun juuston ja ruskean kastikkeen kastikkeen kanssa. Pitää ottaa selvää onko se enemmän ranskalais- vai brittiläisvaikutteinen ruokalaji. Erikoinen ja yksi kerta riittää). Ilkka ja Riikka olivat ehtineet olla Kanadassa jo kaksi päivää.

 Kun Riikka ja Ilkka asuivat Pian kämpässä, me Mikon kanssa asuimme 10 minuutin ajomatkan päässä Bed&Breakfastissa. Tässä seisoskelen B&B:n drivewayn edustalla, aurinko paistaa ja on kaunista. Hieno paikka!

 Lehmien luona ei syöty, mutta toisaalta lehmistä tulee paljon syötävää - maitoa, jugurttia, juustoa, lihaa. Nämä lehmät ovat valioyksilöitä joita kuljetetaan eri maatalousnäyttelyihin esiintymään. Siksi mekin olemme niin ihailevan näköisiä taustalla.

 Pre-graduation dinner oli Ste-Annen parhaassa ranskalaisravintolassa. Ruoka oli todella hyvää ja sitä oli todella riittävästi. Mukana oli myös Pian Michael joka istuu tuossa Ilkan vieressä. Mikko ja Michael tapasivat ensimmäistä kertaa, oli se tietysti vähän jännittävää.

 Jos voi syödä vielä enemmän niin se on mahdollista ainakin Pian ja Miken luona. Mike on antaumuksellinen kokki joka loihtii aterian kuudelle hengelle niin että siitä riittää kahdellekymmenelle ja lopulta ne kuusi henkeä on syönyt miltei kaiken ja lähtevät paksuina palloina pyörimään yöpymispaikkoihinsa. Tarvikkeet olimme ostaneet aamulla torilta joka sekin oli aivan ihana kokemus!

Kun tarvitsemme vain pientä iltapalaa, Pia löysi meille taivaallisen japanilaisen ravintolan jossa söimme sellaista sushia ja sashimia jota emme olleet koskaan tienneet olevan olemassa. Ei yhtään soijaan ja wasabiin kastettuja rullia vaan aivan ihmeellisiä ja taivaallisen herkullisia luomuksia. Chef's Special-listalta kannatti ottaa juuri ne mitä hyvä tarjoilija suositteli!